1. Määritä kuinka paljon hehtaarilla on puustoa (m³) harvennetulla ja harventamattomalla alalla. 

2. Kummalla alalla on enemmän puustoa? Entä kummalla alalla arvelet olevan arvokkaampi puusto? 

3. Mitä hyötyjä saadaan metsän harventamisella? 

Ohjeet: Harvennus 

Harvennus on jaksollisen metsänkasvatuksen hoitotoimenpide. Harvennuksilla pyritään tulojen lisäksi parantamaan jäljelle jäävän puuston järeytymistä. Harvennustapoja ovat alaharvennus, yläharvennus ja laatuharvennus. Laatuharvennus yhdistyy yleensä muihin harvennustapoihin. Samalla leimikolla voi olla käytössä myös kaikki harvennusmallit. Tapio Oy tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia harvennusmalleja, jotka antavat mahdollisimman hyvän tuloksen. Nämä mallit löytyvät Hyvän metsänhoidon suosituksista. Nämä suositukset löytyvät kirjallisessa ja sähköisessä muodossa. 

Maantieteellinen sijainti ja kasvupaikka on otettu huomioon laatiessa harvennusmalleja. Harvennusmalleista käy ilmi ”leimausraja” jolloin puustoa kannattaa harventaa. Taulukosta voidaan tarkistaa tavoitetiheys ja lakiraja, joka on minimitiheys. Taulukoiden käyttöön tarvitaan ainoastaan kaksi määrettä, pohjanpinta-ala ja valtapituus (hehtaarin 100 järeimmän rungon keskipituus). 

Alaharvennus 

Alaharvennus on yleisin harvennusmalli. Tässä mallissa poistetaan kasvussa hävinneitä pieniä, vialliset ja sairaita runkoja. Kasvatettavaksi puiksi valitaan hyvä kuntoisia valtapuita ja lisävaltapuita eli suurimpia puita vähintään suosituksen mukainen määrä. 

Yläharvennus 

Yläharvennuksella tarkoitetaan harvennustapaa, jossa poistetaan kaiken kokoisia viallisia ja sairaita puita. Näiden lisäksi poistetaan valtapuita niin että jäljelle jäävä puusto koostuu lähinnä lisävaltapuista. Kuitenkin niin että lisävaltapuiden latvus pitää olla elinvoimainen.