Koululaiset
Alla on erilaisia tähän kohteeseen liittyviä tehtäviä. Voit valita itsellesi sopivan tai tehdä vaikka kaikki!
Erilaisia metsiä
Metsiä on paljon erilaisia. On hämäriä ja varjoisia, valoisia, toisissa on paljon havupuita ja toisissa lehtipuita. Jossain kasvaa ruohoja ja jossain jäkäliä.
- Millainen tämä metsä on verrattuna edellisen kohteen metsään? Mitä eroja niissä on?
- Jos olet ulkoilemassa kesällä, laske miten monta erilaista kukkaa löydät.
- Jos ulkoilet talvella, laske miten monta erilaista puuta tai pensasta löydät.
Selkäpuu
Luontoympäristö rentouttaa sekä kehoa että mieltä jo 5-10 minuutin jälkeen. Luonnossa on lisäksi helppoa tehdä lyhyitä läsnäoloharjoituksia.
- Etsi mukavan oloinen, tukeva ja nojaamisen kestävä puu.
- Asetu seisomaan selkä puuta vasten niin, että polvesi ovat hieman koukussa.
- Sulje silmät, huokaise syvään ja päätä keskittyä tähän hetkeen.
- Tunne puu kehoasi vasten. Huomaatko puussa lämpöä, värinää tai tuulen tuottamaa huojuntaa.
- Hengitä rennosti sisään ja huokaise uloshengityksellä. Toista kolme kertaa.
- Olet valmis jatkamaan matkaa.
Lehto on rehevin metsätyyppi
Lehtoja on Suomen metsämaan pinta-alasta noin 1 % ja ne ovat metsätyypeistä rehevimpiä sekä puuntuotoltaan parhaita. Suurin osa Suomen lehdoista on raivattu pelloiksi jo satoja vuosia sitten. Lehdossa karikkeesta syntyy runsasravinteista ja vain lievästi hapanta multaa. Lehtojen merkitys luonnon monimuotoisuuden suojelulle on erityisen suuri, sillä niissä esiintyy enemmän uhanalaisia lajeja kuin millään muulla metsätyypillä.
Tämä kohde on määritetty kuivaksi lehdoksi ja se on myös metsälaissa määritelty erityisen tärkeä elinympäristö, joka pitää jättää metsätalouden ulkopuolelle. Alla on lueteltu kuiville lehdoille tyypillisiä rakennepiirteitä ja kasveja. Miten monta niistä tunnistat tältä kasvupaikalta.
- Pääpuulaji on tyypillisesti mänty, lisäksi tavataan yleisesti rauduskoivua.
- Jaloista lehtipuista kuivissa lehdoissa esiintyy metsälehmusta ja vaahteraa.
- Kuivien lehtojen pensaskerroksessa tavataan yleisesti näsiää ja lehtokuusamaa.
- Kenttäkerroksessa yleisiä lajeja ovat ahomansikka, keväinen linnunherne, sormisara, lillukka, sananjalka ja puolukka.
- Sammalpeite on epäyhtenäinen ja koostuu lähinnä metsäliekosammalesta ja suikerosammalista.
- Kuivien lehtojen multakerros on hyvin ohut, ja ne vaihettuvat usein vähitellen lehtomaisiksi kankaiksi.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä