Kpedun henkilöstön työvuosi käynnistyi Kokkolan Hyvinvointikampuksen Pohjola-salissa 10.8. järjestetyllä Uuden aloittamista #Yhdessä oppien -teemaisella kehittämispäivällä. Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, joka vastaa työssään opetus- ja kulttuuriministeriössä muun muassa oppisopimuskoulutukseen liittyvistä asioista, puhui ammatillisen koulutuksen reformista.

Pastila-Eklund korosti alustuksessaan yksilöllisiä opintopolkuja ja aitoa työelämäyhteistyötä. - Alueen työvoimatarpeen ja työpaikkojen osaamistarpeen ennakoinnissa korostuu tiivis yhteistyö ja vuoropuhelu työelämän kanssa. Ensi vuoden alussa voimaan astuva reformi on historian suurin ammatillisen koulutuksen uudistus.

Kehittämispäivän ohjelma sisälsi Kpedun erilaisten ajankohtaiskatsausten ohella myös Konstituutti Oy:n psykologikaksikon esityksen ryhmä- ja paritehtävän kera sekä Tallari-duon musiikkiesityksen.

Lisäksi Kpedussa polkaistiin käyntiin Wanted Some -haku sekä Suomi 100 vuotta ja hyvä teko -tempaus. Kpedun 17.4. – 19.4.2018 järjestämä valtakunnallinen kulttuurikilpailu SakuStars 2018 tarvitsee vielä lisää Kpedun opiskelijoita ja henkilöstöä tapahtuman toteuttamiseen. Kehittämispäivään osallistui noin 300 Kpedun työntekijää ammattiopistosta, aikuiskoulutuksesta ja konsernipalveluista.

Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osastolta käsitteli puheenvuorossaan muun muassa ammatillisen koulutuksen järjestäjille kohdistuvia vaatimuksia ammatillisen koulutuksen reformin näkökulmasta. - Olennaista on muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaavan osaamisen sekä yksilöllisten ja vaikuttavien opintopolkujen mahdollistaminen. Jälkimmäisen osalta osaamistavoitteen saavuttaminen on ydintavoite.

Pastila-Eklund painotti alustuksessaan myös tiiviiden ja entistä syvempien suhteiden merkityksen tärkeyttä työelämään ja muihin sidosryhmiin. - Koulutusvalinnat ja kokonaisuudet pitää suunnitella työelämää palveleviksi. Tehokkuus ja tuloksellisuus ovat avainasioita eli niukkenevien resurssien tehokas käyttö on myös tärkeää.

Yksilöllinen opintopolku kaikille

Tavoitteet osaamisen kehittämiseksi kirjataan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaksi (= HOKS). Pastila-Eklundin mukaan koulutusaikoja lyhennetään keskittymällä opiskelijalta puuttuvan osaamisen hankkimiseen hänelle sopivammalla tavalla. - Osaamisperusteisuus on asiakaslähtöisyyttä. Kun aiemmin on tähdätty koko tutkintoon, osaamistarpeisiin vastataan jatkossa tutkinnon osilla tai osien osilla.

Pastila-Eklund puhui myös oppisopimuksesta ja koulutussopimuksesta, joka korvaa käytännössä nykyisen työssäoppimisen. Hän totesi, että työpaikalla järjestetään jatkossa koulutusta joko oppisopimuksella tai koulutussopimuksella. - Oppisopimuskoulutuksen pääperiaatteet ovat samat kuin nykyisinkin. Reformi mahdollistaa jatkossa monipuolisen palveluvalikoiman käytön, rahoitus ei eroa jatkossa oppisopimuksen ja koulutussopimuksen osalta.

Tavoitteena on siis se, että opiskelija pääsee työelämään nopeammin ja työelämä saa tarvitsemiaan ammattiosaajia. Koulutuksen järjestäjä saa lisää valtaa ja vastuuta, sillä resursseja suunnataan tulosten, vaikuttavuuden ja laadunvarmistamisen perusteella. Koulutuksen järjestäjä saa jatkossa rahoituspäätöksen opiskelijatyövuosista, joiden mukaisesti rahoitus määräytyy.

Oppilaitos voi jatkossa järjestämislupansa puitteissa itse päättää, mitä koulutusta ja mitä tutkintoja se järjestää ja sekä toteuttaako koulutusta oppilaitosmuotoisena vai oppisopimuskoulutuksena. Opetusneuvos totesi myös sen, että mahdollisuuksien havaitseminen reformista vaatii uutta ajattelua koulutuksen järjestäjiltä. Opetusneuvoksen alustuksen jälkeen kehittämispäivän osallistujat pohtivat ryhmissä puheenvuoron antia.

Yhtymäjohtaja: Yhdessä tehdään, pienin askelin ja oikein

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtaja Liisa Sadeharju avasi kehittämispäivän ajankohtaiskatsauksellaan. Järjestämisluvat ovat lausunnolla. Järjestämisluvan uusi nimi on ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa. Sadeharju kertoi, että Kpedun korotusesitys opiskelijavuosien vähimmäismäärään on 450 paikkaa, mikä tarkoittaisi 2.866 opiskelijavuoden kokonaismäärää.

Sadeharjun mukaan Kpedu etenee kohti reformin mukaista toimintaa pienin askelein ja oikein sekä yhdessä tekemällä ja innokkaasti uudistaen. Sadeharju totesi myös, että kestävän taloudellisen toiminnan toimenpiteitä ja analyysiä tehdään uudistuvan järjestelmän ehdoilla. Hän kiitteli myös sitä, että Kpedulla menee hyvin. - Se on yhdessä tehty. Johtaja muistutti myös siitä, että reformin mukainen toiminta ja tulevaisuuden menestyminen edellyttävät myös uudistumista.

Sadeharju kertoi myös, että Kpedun strategian jalkauttaminen etenee vaiheittain. - Myös hanketoiminta edistää tärkeältä osaltaan strategian tavoitteita, hän totesi. Johtajan puheenvuoron jälkeen Kpedun henkilöstöpäällikkö Elina Seppä-Jokela esitteli Kpedun henkilöstöstrategia 2020.

Missä menee Keski-Pohjanmaa ja asiakaspalautteen antia

Kpedun aikuiskoulutuspäällikkö Jarmo Matintalo loi puheessaan lyhyen katsauksen siihen, mitä kuuluu Keski-Pohjanmaan maakunnalle. Ennakoitu työvoimatarve, yritysten liikevaihdon kasvu ja muut vastaavat tunnusluvut viestivät myös siitä, että alueen elinkeino- ja työelämässä löytyy runsaasti potentiaalista koulutustarvetta. Matintalon mukaan uudistuva Kpedu vastaa koulutuskysyntään parhaiten siten, että aktiivinen asenne tukee yhteistä tekemistä. Lisäksi tarvitaan myös esim. toimenkuvien ja työtilojen uudelleen järjestelyä sekä digitaalisuuden hyödyntämistä.

Kehittämispäivän puheenjohtajana toiminut Keski-Pohjanmaan ammattiopiston rehtori Sirkku Purontaus kertoi lyhyesti asiakaspalautteiden, kuten esim. päättö- ja huoltajakyselyiden tuloksista. Rahoituksen muuttuessa erilaisten palautteiden merkitys kasvaa entisestään. – Työelämäpalautteiden edelleen kehittäminen on ammattiopiston toiminnassa keskeisellä sijalla. Purontaus nosti lopuksi esiin erään huoltajapalautteen: ”Kiitos, että jaksatte opettaa nuoriamme!”

Koski-palvelu tulee ja SakuStars 2018 lähestyy

Maittavan lounaan jälkeen talous- ja hallintojohtaja Jukka Penttinen kertoi lyhyesti valtakunnallisesta Koski-palvelusta, joka kerää yhteen tiedot kunkin oppijan koulutuksesta yksittäisestä opintosuorituksesta suoritettuihin tutkintoihin asti. Tiedot kootaan yhteen olemassa olevista rekistereistä. Opetushallitus rakentaa tätä sähköistä palvelua yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Koski-palvelun tuotantokäyttö alkaa tammikuussa 2018 ja sen on tarkoitus olla käytössä täydessä laajuudessaan vuonna 2019. Kpedu on osallistunut meneillään olevaan palvelun testausvaiheeseen. Penttinen muistutti vielä, että Koski tulee, joten Kpedun on oltava kaikilta osin valmiina myös siihen. Opiskelijahallintojärjestelmän Primuksen ja Wilman tietojen tulee olla ajantasaisia tietojensiirtoja varten Koski-palveluun.

Kpedu järjestää valtakunnallisen SakuStars-kulttuurikilpailun 17.4. – 19.4.2018. Projektipäällikkö Teemu Haapaniemi esitteli pikaisesti, missä mennään. Haapaniemi näytti samalla myös kisojen suojelijoiksi lupautuneiden Lyömättömien musiikin siivittämän onnistuneen esittelyvideon.

Haapaniemi kertoi järjestelyjen olevan hyvässä vauhdissa. Kpedun opiskelijoita ja henkilöstöä tarvitaan edelleen mukaan eri lajiin liittyviin tehtäviin. Luonnollisesti tarkoitus on saada suuri joukko Kpedun opiskelijoita osallistumaan eri kulttuurilajeihin. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan projektipäällikkö Haapaniemeen.

Wanted Some sekä Suomi 100 ja hyvä teko

Luonnonvara-alan toimialapäällikkö ja Kpedun nuorten koulutuksen viestintätiimin vetäjä Hanna-Mari Laitala peräänkuulutti Saa viestiä! -puheenvuorossaan kohdennetun markkinoinnin ja rekrytoinnin voimistamista Kpedussa. Hän haastoi myös alojen ryhmänohjaajia mukaan, sillä kuka muu osaa kertoa alastaan paremmin kuin he. Laitala julisti myös Wanted Some -vastaavien etsinnän Kpedun opiskelijoista ja henkilöstöstä. Videot ja tarinat ovat IN – myös Kpedun tulevien nuorten opiskelijoiden osalta. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua Kpedun viestintään.

Rehtori Purontaus haastoi Kpedun opiskelijat ja henkilöstön tekemään jotain hyvää kuluvan syksyn aikana itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Hyvä teko tulee dokumentoida kuvina ja lyhyenä tekstinä sekä toimittaa ne Kpedun viestintään tai somettaa itse #satatekoa yhdessä #kpedun kanssa. Kpedun johtoryhmä perustaa ja kutsuu kokoon Suomi 100 v -työryhmän juhlien suunnittelua varten.

Mieli mukaan uudistukseen

Kehittämispäivän päätteeksi Konstituutti Oy:n psykologit Merja Lehtomaa ja Hannamaija Rauhala johdattivat Kpedun kehittämispäivään osallistuneita kohti reformia teemalla Mieli mukaan uudistukseen. Kaksikko kertoi muun muassa siitä, miten eri lailla uudistuksen voi kohdata.

Lisäksi Lehtomaa ja Rauhala tarkastelivat kielen ja mielen yhteyttä: mitä kieli edellä, sitä mieli perässä. Kieli ohjaa mieltä, saattele hyvään. Kieli on suggestiivista – puhu myötäkarvaan. Osaava minä vs. oppiva minä: he kehottivat suosimaan jälkimmäistä. Esitykseen sisältyi myös ryhmätyö- ja paritehtävä. Lopuksi he tiivistivät vielä olennaisimman: Me yhdessä – on paljon enemmän.

Kehittämispäivän aluksi esiintyneen Tallari-duon muodostavat Katri Haukilahti ja Sampo Korva.