22-vuotias Iida Parkkinen opiskeli oppisopimuksella kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon.
Juuli Ervasti, 17, opiskelee toista vuotta hyvinvointiteknologia-asentajaksi. Kiinnostus alaa kohtaan lähti yläkoulun valinnaisaineista.
Kokkolalainen Janne Tarvainen, 40, opiskelee luonto-ohjaajaksi työn ohessa.
Kokkolalainen Sari Yli-Hukka, 35, on hyvä esimerkki siitä, että ammattiopistosta voi jatkaa opintoja aina yliopistoon saakka. Kpedusta kokiksi vuonna 2008 valmistunut Sari opiskeli ammattikorkeakoulussa tradenomiksi 2021 ja aloitti tammikuussa 2024 maisteriopinnot Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa, Vaasan yliopiston kauppatieteiden yksikön alla.
Pinja Huhtala on ehtinyt olla useammassa työssäoppimispaikassa merkonomiopintojensa aikana. Ensimmäisenä vuonna Pinja työskenteli Café Kahvipuussa, jonka jälkeen hän on ollut Kauppakeskus Chydeniassa tekemässä somesisältöjä. Tapahtumia tuottavassa Rohki Eventsissä Pinja on ollut vasta muutaman päivän ja työtehtävät ovat sujuneet hyvin.
Wetteri Power Kokkolassa työskentelevät kuorma-automekaanikot Joona Koivisto, 24, Jere Pottala, 22 ja Tarmo Alaspää, 21. Kaikki ovat harrastaneet ruuvailua ja korjailua pikkupojista asti, sitten opiskelleet Kpedussa autoalan perustutkinnon ja työssäoppimisessa erikoistuneet raskaan kaluston korjaamiseen.
Mello ry:ssä vastaavana ohjaajana työskentelevä sosionomi Milja Vikström, 29 aloitti lähiesimiestyön ammattitutkinnon opiskelut syksyllä 2022 ja valmistui joulukuussa 2023.
Kpedun vuoden opiskelijana 2023 palkittu Jukka Luhtio yllättyi valinnastaan.- Tämä palkinto tuli minulle ihan puskista, varmaan olisi ollut joku minua tunnollisempikin opiskelija, naurahtaa Jukka Luhtio, joka palkittiin Kpedun vuoden 2023 opiskelijana.Kokkolalainen Jukka Luhtio, 49, on opiskellut oppisopimuksella Kpedussa taloushallinnon perustutkinnon vuonna 2016, lähiesimiestyön ammattitutkinnon vuonna 2022 ja tällä hetkellä hän opiskelee liiketoiminnan erikoisammattitutkinnossa henkilöstöhallintoa.
Kokkolalainen, 38-vuotias Juuso Kantola, aloitti lähihoitajaopinnot oppisopimuksella alkuvuodesta 2021, ja nyt marraskuussa 2023 vajaan kahden vuoden jälkeen, valmistuminen häämöttää.
Alun perin Simosta kotoisin oleva Elisa Kalliokoski muutti nuorena Etelä-Suomeen, oli useamman vuoden kotiäitinä ja töissä puhdistuspalvelualalla. Kokkolassa asuvat puolison vanhemmat saivat perheen muuttamaan Kokkolaan ja samalla Elisalle tuli ajatus vaihtaa alaa. Elisa selvitti perusteellisesti ennen koulutukseen hakeutumista tietoa tehtävistä. Välinehuoltajan koulutus ja työ alkoivat kiinnostaa, kun siinä kerrottiin pikkutarkkuudesta ja järjestelmällisyydestä.
Loppusuoralla opinnoissaan oleva puualan opiskelija kaustislainen Mikael Känsäkoski, 25, on tehnyt tilaustyönä sängynpäädyn.- Kun opettaja Arto Mäenpää ehdotti, että tekisinkö tämmöisen asiakastyön, niin vastasin heti, että mikä ettei. Ensin ohjelmoin CNC-koneen tekemään liitoskohdat, mutta kun koneeseen tuli jokin vika, tein ne lopulta käsin, kertoo Mikael.
Ahola konsernin talouspäällikkö Einar Raikula, 32, palkittiin stipendillä vastavalmistuneessa Lähiesimiestyön ammattitutkintoryhmässä. Einarin alaiset ovat kirjanpitäjiä, taloushallinnan assistentteja ja palkanlaskijoita. Yhteensä hänellä on kaksitoista alaista.- Opinnoissaan Einar on osoittanut aktiivisuutta ja intoa kehittää vastuualueensa toimintaa. Hän on erityisesti paneutunut kehittämään osaamistaan työntekijöiden osallistamisessa, muutosjohtamisessa ja henkilöstökäytänteiden sekä yhteistyön kehittämisessä, kehuu Minna Frilund, yksi Lähiesimiestyön ammattitutkinnon kouluttajista.
Hilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.
45-vuotias Susanna Kumpula päätti ex tempore aloittaa uuden alan opiskelun. Kun silmään osui mainos luonto-ohjaaja koulutuksesta Perhossa, päätti Susanna hakeutua koulutukseen.
Kokkolaislähtöinen, nykyisin Helsingissä asuva ja ohjelmointikehitysyrityksessä työskentelevä, Valtteri Verronen kamppailee ammattitaidon MM-mitaleista Web Technologies -lajissa 24 muun maan kilpailijan kanssa neljän kisapäivän ajan Etelä-Korean Goyangissa 13.10.–16.10.
Kaj Käkelä valmistuu pian elektroniikka-asentajaksi.
Tuplanopeudella tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittaminen on ollut Saralle yllättävänkin helppoa. IT-alan opettaja Heli Marjala kertoo, että käytännössä heti opettajien kanssa huomattiin, että Saran osaaminen on sellaista, että hän on voinut hypätä ensimmäisen vuoden opintojen yli ja siirtyä suoraan tekemään toisen vuoden tehtäviä.
Positiivinen, hyvä kuuntelija, luotettava kaveri, toisia kannustava tsemppari, yhteiseen hiileen puhaltaja.Näillä sanoilla opiskelukaverit äänestivät Anja Nygårdin vuoden lähihoitajaopiskelijaksi. Nygård kertoo, että valinta oli suuri yllätys.
Sievistä kotoisin oleva Lina Honkaperä on ehtinyt tehdä ja opiskella jo monenlaista, vaikka ikävuosia on täynnä vasta 22. Peruskoulun perään suoritetun lukion jälkeen hän suuntasi Kaustiselle opiskelemaan hierontaa ja jäsenkorjausta. Se ei kuitenkaan tuntunut omalta alalta, joten tie vei opintopolulla vielä eteenpäin.
20-vuotias Viia Siurua ehti opiskella Ylivieskassa lähihoitajaksi kahden vuoden ajan, kunnes raja tuli vastaan. Vaikea lukihäiriö ja tarkkaavaisuushäiriö hankaloittivat opiskelua, eivätkä rahkeet enää riittäneet jatkamiseen.
Kasvatus- ja ohjausalaa opiskelevalle 19-vuotiaalle Venla Haaponiemelle on kertynyt jo roimasti kokemusta lasten hoitamisesta. Venlan perhe on toiminut kymmenisen vuotta tukiperheenä, joten hän on jo pienestä pitäen päässyt leikittämään niin pieniä kuin hieman isompiakin lapsia. Niinpä alavalinta ei ollut yhdeksännen luokan jälkeen vaikea.
Tanssimisesta nauttiva Henna Hietamäki haki peruskoulun jälkeen Redun tanssilinjalle. Sinne ei kuitenkaan paikkaa auennut ensimmäisellä yrittämällä, joten hän päätyi hakemaan lisää pohjaa oman ilmaisun tutkimiselle Kälviä Arts -opistovuodesta.
Haminasta kotoisin oleva Elise Zoon ei nuoruudessaan kokenut olevansa erityisen taiteellinen. Jollakin tasolla luova työ ja taiteen tekeminen on kuitenkin kiinnostanut, ja yksi luovuuden toteuttamiskeinoista oli aikoinaan teinisirkukseen osallistuminen.
Nivalalainen Elisa Ojala on aina nauttinut piirtämisestä. Koronan iskiessä hän päätti ostaa ensimmäiset akryylimaalinsa ja laajentaa taideharrastustaan maalaamisen pariin. Hän innostui maalaamisesta kovasti, ja päätti hakea siihen lisäoppia.
Kauhavalta kotoisin oleva Sauli Kangas kertoo olleensa yläkoulussa kympin oppilas ja luokan paras. Näin ollen oli ikään kuin itsestään selvää, että tie tulisi viemään lukioon ja sen jälkeen yliopistoon. Niin kävikin, ja Kangas päätyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan agronomiksi.
Toholammen kunnan varhaiskasvatus on ottanut oppisopimuksen käyttöön vastatakseen henkilöstön rekrytoinnin haasteisiin.
– Vaikka talouden tilanne on Suomessa ja maailmalla heikkenevä, haluaa tavallinen kuluttaja investoida energiaa säästäviin ja tuottaviin ratkaisuihin.
– Esihenkilötyö on aikojen kuluessa muuttunut. Se on tänä päivänä esimiehen osalta läsnä olevampaa. Minun työurani alussa esihenkilö ilmoitti valmiit päätökset, kun taas tänä päivänä työntekijät osallistuvat päätösten esittely- ja valmistelutyöhön. Yhteinen työ on tullut paljon konkreettisemmaksi. Kaikkeen tähän olen saanut valmiuksia lähiesimiestyön ammattitutkinnosta. Näin toteaa Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n Avopalveluyksikkö Liinan vastaavana sosiaalityöntekijänä työskentelevä Eija Vironen-Forsström.
Oral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.
Kokkolalainen Tiina Suni on tehnyt niin pitkän ja laajan työuran, että siitä riittäisi jaettavaksi muillekin. Viimeisimpinä listassa ovat muun muassa kahdeksan vuoden pesti Hätälän myyntipäällikkönä, media-alan yrittäjänä sekä työ mainos- ja viestintätoimistossa.
Prosessialan kolmannen vuoden opiskelijat Jere Puikko ja Jesse Peltola päätyivät alalle erityisesti hyvien työllistymismahdollisuuksien takia, sillä kumpikin kertoo tiedostaneensa jo yhdeksännellä luokalla Kokkolan Suurteollisuusalueen tuomat mahdollisuudet.
16-vuotias Haapavedeltä kotoisin oleva Aappo Vähäaho päätyi opiskelemaan metsäalaa, sillä metsäkoneet ovat kiinnostaneet häntä jo pidemmän aikaa. Into kasvoi entisestään, kun hän yläkouluaikana pääsi koulun kautta kokeilemaan metsäkoneella ajamista.
Merijärveltä kotoisin oleva 16-vuotias Katariina Rautio pohti alavalintaansa pitkään. Metsäala tuntui lopulta kaikista kiinnostavimmalta, mutta silti ajatus hakeutumisesta mietitytti.
Puutarhurina usean vuoden ajan työskennellyt Leena Alasirniö päätti keväällä 2022, että on aika kokeilla jotain ihan uutta. Alasirniö oli jo aikaisemmin seurannut vierestä, kuinka hänen miehensä oli onnistuneen rekrykoulutuksen myötä työllistynyt venealalle, ja päätti seurata hänen jalanjäljissään.
16-vuotiasta Ronja Höglandia voidaan tulevaisuudessa kutsua kahvilanomistajaksi. Näin uskaltaa sanoa, sillä unelma siitä on kulkenut hänen mukanaan jo lapsesta lähtien. Ensimmäinen ajatus omasta kahvilasta heräsi jo viisivuotiaana, ja kymmenvuotiaana olivat lukkoon lyötyinä jo nimi ja logokin.
90-luvun lopulla Norjasta Suomeen muuttanut Monika Santapakka on hyvä esimerkki siitä, että aina kannattaa yrittää.Suomeen muutettuaan Santapakka on ehtinyt työskennellä sekä rengasalan yrittäjänä että venealan työntekijänä. Koska työtä venealalla oli tarjolla vain 50-prosenttisesti, tuli Santapakan lopulta aika suunnitella uusia askelmerkkejä tulevaisuudelle.
Aiemmassa työssään ruokapalveluissa esihenkilötehtävissä työskennelleellä Tiina Harjupatanalla oli kovasti tahtoa edetä urallaan, mutta kyseisessä työpaikassa siihen ei enää ollut mahdollisuutta. HR-työhön hakeutuminen oli jo pitkään ollut Harjupatanan mielessä, ja viimein vuoden 2021 lopulta tuli sopiva koulutusmahdollisuus vastaan, kun Keski-Pohjanmaan ammattiopiston HR-agentiksi -koulutus alkoi.
Viitisentoista vuotta hotelli- ja ravintola-alalla työskennellyt Mia Sumell oli jo pitkään tiennyt, että kyseinen ala ei ole hänen loppuelämänsä juttu. Alan töistä oli kuitenkin vaikea irtaantua, sillä töitä riitti ja osaamistakin niihin oli kertynyt vuosien varrella roppakaupalla.
Puoti & Kahvila Annea Kälviällä pyörittävä Anne Roiko kertoo lähteneensä Kpedun Pienyritykset nousuun -hankkeeseen ajatuksella ”nyt jos koskaan”. Hän toteaa olleensa aina huono lähtemään mukaan hankkeisiin ja koulutuksiin, mutta nyt tuli vastaan niin mielenkiintoinen kokonaisuus, ettei siitä voinut kieltäytyä.
Halsualta kotoisin oleva Heli Haapasalo päätyi hevosalan opintoihin isosiskonsa jalanjäljissä. Ravitapahtumissa, heppamessuilla ja muissa tapahtumissa opintojensa ohella hääränneen isosiskon innostuneisuus sai myös Helin kiinnostumaan hevosalasta.
Kälviäläislähtoinen Essi Leminen, 22, haki Kpedulle opiskelemaan puualaa jatkuvan haun kautta ja ilmoitti heti opintojen alkaessa opettajalleen Arto Mäenpäälle halukkuudestaan suorittaa opinnot oppisopimusta hyödyntäen. Paikkakin oli jo katsottu valmiiksi.
Kaikki asiat eivät aina suju suunnitelmien mukaisesti. Tämän oppi 20-vuotias Jukka Torppa, jolla oli selkeät suunnitelmat ajoneuvoasentajaksi valmistumisen jälkeiselle ajalle. Seuraavaksi olisi vuorossa armeija, ja sen jälkeen töihin tai jatko-opiskelemaan. Kaksi viikkoa ennen armeijaan lähtöä tuli kuitenkin diagnoosi, joka lykkäsi armeijaan menemistä saman tien ainakin parilla vuodella.
Vuoden 2022 lähihoitajaopiskelijaksi valittiin Kpedun sosiaali- ja terveysalan ensimmäisen vuoden opiskelija Paula Koskela. Opiskelukavereiden antamista perusteluista käy ilmi, että Koskela on ahkera, pirteä ja motivoitunut alan opiskelija.
Vetelin Vesi on Vetelin kunnan omistama liikelaitos, jonka pääasiallisia työtehtäviä ovat veden hankinta, puhdistus ja jakelu, jäteveden siirtäminen KVT-Vesihuolto Oy:lle käsiteltäväksi sekä maassa olevien vesi-, viemäriverkostojen erinäiset huolto- ja kunnossapitotehtävät. Vetelin vesi oli kevättalvella pulman edessä, sillä lisäkäsille on tarvetta, mutta alalle ei tahdo löytyä osaajia.
Kaustiselta kotoisin olevan Vilma Niirasen tarina on hyvä esimerkki siitä, että ammattiopinnoista voi ponnistaa ihan mihin vain.
Justiina Tarvosta ja Iina Lampelaa ei jännitä, vaikka Taitaja2021-kilpailun loppuhuipennus häämöttää jo aivan nurkan takana. Justiina ja Iina osallistuvat 18.–20. toukokuuta järjestettävään Taitaja2021-finaaliin lajinaan hevostenhoito. Vaikka tämä on molempien ensimmäinen kerta Taitaja-kilpailuissa, suhtautuvat nuoret finaalin rauhallisesti ja uusia kokemuksia odottaen.
Kokkolalaisen Linex-Boat Oy:n siistillä kokoonpano-osastolla käy rauhallinen kuhina. Veneenrakentajat pakertavat omissa vastuutehtävissään ja kohtaavat välillä kollegoitaan keskellä kokoonpanohallia sijaitsevalla työkalu- ja tarvikeosastolla.
Rakennuspeltitöitä tekevä Peltisepänliike Rönnkvist työllistää tällä hetkellä 13 työntekijää. Lisäkäsille on nyt tarvetta, ja niitä haetaan ensimmäistä kertaa RekryKoulutuksen avulla.
Lestijärveltä kotoisin oleva Veeti Hietapakka tuumi jo peruskoulussa, että voisi tulevaisuudessa työskennellä joko poliisina tai pelastustehtävissä.
Himankalainen Anniina Hakala on aikaansaava nuori nainen. Häntä voi kutsua niin urheiluamislaiseksi, ammattilukiolaiseksi kuin sosiaali- ja terveysalan opiskelijaksikin, sillä monta rautaa on tosiaan tulessa samanaikaisesti.
Kokkolalaiselle Tom Annalalle ruoanlaitto on intohimo. Hän kertoo nauttivansa siitä, että saa kokeilla ja kehittää uudenlaisia ruokia ja reseptejä.
Liiketoiminnan opiskelijoiden tiloissa riittää säpinää. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on käynnissä lehtiprojekti, ja siihen liittyen he kirjoittavat samanaikaisesti artikkeleita ja myyvät mainoksia. Opiskelijat Nanthapong Thaweekon, Veeti Sorvari ja Lea Lassila kertovat, että opintojen varrella saa osallistua monenlaisiin projekteihin.
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon on kevään yhteishaussa avoinna viitisenkymmentä opiskelupaikkaa. Kokkolan ammattikampuksella sijaitsevassa hallissa riittää tohinaa tälläkin hetkellä, kun opiskelijoilla on työn alla sekä asiakastöitä että harjoitustöitä.
Leipuri-kondiittoriksi opiskelevien työsalissa riittää tohinaa, kun opiskelijoiden käsissä valmistuu päivittäin niin suolaisia kuin makeitakin tuotteita.
Johanna Viiperi suuntasi aikuisopiskelijana puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalle.
Puuteollisuuden opiskelija Iiro Hiltula päätyi opiskelemaan alaa, koska puusta on mukava värkätä.
Sähköalaa Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa opiskellut Karoliina Lintinen työskentelee tänä päivänä nokkamiehenä.
Soite on yksi alueemme suuri ravintola- ja cateringalan työllistäjä. Alalle valmistuneiden tulevina työpaikkoina voivat olla esimerkiksi lounas-, A la carte- ja henkilöstöravintolat, suurkeittiöt, kahvilat ja cateringalan yritykset
Kun 17-vuotias Kannuksesta kotoisin oleva Rianne Särkioja aloitti opintonsa Kpedun Kälviän toimipaikassa, muutti hän samalla ensi kertaa omilleen. Hän kertoo, että ensimmäiset päivät asuntolassa olivat jännittäviä.
Valtteri Konttila valmistui nuoriso- ja vapaa-ajanohjaakaksi, ja työskentelee tällä hetkellä erityisryhmien ohjaajana.
Leanin mukainen ajattelumalli on ollut arkipäivää Meriuksella jo vuosien ajan, ja keväästä lähtien sitä on ryhdytty systemaattisesti toteuttamaan. Operatiivinen johtaja Toni Uunila kertoo, että Lean-ajattelun yksi keskeinen ajatus henkilöstön hyvinvoinnista, osaamisesta ja motivaatiosta huolehtiminen.
Kuljetusalan yrittäjä Jarmo Möttönen on kouluttanut useita työntekijöitä koulutus- ja oppisopimuksen avulla.
Yuliia Shkolka ja Aada Uokkola opiskelevat tieto- ja viestintätekniikkaa, ja ystävystyivät opintojen aikana.
21-vuotias Iida Korhonen opiskeli Kaustisella hevosalan perustutkinnon, ja jatkaa osaamisen hankkimista nyt opiskelemalla hevoshierontaa.
Kokkolalaiset Annu Uusi-Pohjola, Lotta Iivonen-Takalo ja Tytti Hapuoja vaihtoivat aikuisiällä alaa ja lähtivät opiskelemaan liiketoimintaa.
Joonas Karhumaa (18) ja Kaisa Räsänen (21) opiskelevat Kannuksen toimipaikassa kennellinjalla nyt toista vuotta. Kaisa opiskeli ylioppilaaksi kotikaupungissaan Jyväskylässä ja Joonas opiskeli yhden vuoden Oulussa lukiossa.
Pietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.
Marjo Vierimaa (18) Kannuksesta ja Elsa Ahola (22) Vihannista valmistuvat keväällä 2016 maalareiksi. Pintakäsittelyala on sisustusboomin myötä vetänyt puoleensa yhä enemmän tyttöjä, kun aikaisemmin alalla oli paljon poikia.
Toista vuotta sähköasentajiksi opiskelevat Miikka Honkaniemi Kokkolasta ja Niko Parhiala Kannuksesta ovat päässeet tekemään sähkötöitä lattiasta kattoon.
Veljekset Lasse ja Olli Kalliokoski ovat suorastaan automaatioasentajien suvusta. Vanhempi veli Miika valmistui Kokkolasta automaatioasentajaksi muutama vuosi sitten ja myös isä on alan ammattilainen.
Sami Mäkitalo (19) Kannuksesta valmistuu keväällä 2016 logistiikan perustutkinnosta yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi.- Minua kiinnostivat isot autot ja täällä oppii niitä ajamaan, Sami kertoo.
Rami Lehtinen (18) Kokkolasta ja Markus Viitasalo (19) Kannuksesta opiskelevat nyt viimeistä vuotta auto- ja kuljetusalaa Kokkolan Ammattikampuksella.
Kokkolalainen Miro Mikkola on malliesimerkki siitä, miten käy, kun ammattiopinnot kiinnostavat ja halua oman alan töihin riittää. 19-vuotias Miro valmistui kone- ja metallialan perustutkinnosta puoli vuotta etuajasta ja hänet palkattiin suoraan AP-Telalle töihin koneistajaksi.
19-vuotias kannuslainen Adele Kinnunen opiskelee nyt kolmatta eli viimeistä vuotta kokiksi Ammattikampuksella. Rankan alan Adele valitsi tarkoituksella.
Valma-koulutuksen juuret kylvettiin lähes kymmenen vuotta sitten, kun Ammattistartti-ryhmä aloitti yhdessä ammattikoulun asuntolan solussa. Aluksi koulutus oli puolen vuoden mittainen, mutta koulutuksen kestoa lisättiin pian vuoteen.
Emil Kinnunen, Nea Takala ja Jerry Korkeamäki hakevat suuntaa tulevaisuuden opintoihin Valma-koulutuksesta, joka on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ammatilliseen koulutukseen valmentavaksi vuodeksi.
Laboratorioalan perustutkintoa opiskelevat Ronja Sarin ja Nea Pitkäkangas pitävät kiinnostusta kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan tärkeänä. Sarin (15) opiskelee ensimmäistä vuotta laborantiksi ja Pitkäkangas (18) kolmatta vuotta. Pitkäkangas suorittaa samaan aikaan myös ylioppilastutkintoa ammattilukiossa.
Aino Ronkainen (18) valmistuu tänä keväänä maatalousalan perustutkinnosta eläintenhoitajaksi. Kannuksessa on yksi Suomen harvoista kennelalaan painottuneista eläintenhoitajien koulutuksista ja ala on vuodesta toiseen yhteishaussa Kpedun suosituimpia.
Sameli Tuohisto-Kokko (17) ja Lassi Salmela (17) opiskelevat toista vuotta prosessiteollisuuden perustutkintoa. Prosessinhoitajiksi keväällä 2017 valmistuvat Tuohisto-Kokko ja Salmela ovat molemmat kotoisin Kokkolasta.
Janne Kalliokoski (16) opiskelee Kannuksen toimipaikassa maatalousalan perustutkintoa nyt ensimmäistä vuotta. Hän valitsi osaamisalakseen maatalousteknologian ja valmistuu maaseutuyrittäjäksi.
Kokkolalainen Matias Leppälä opiskelee ensimmäistä vuotta talonrakentajaksi ja Perhosta kotoisin oleva Joose Humalajoki toista vuotta. Matias kulkee koulussa kotoa käsin, mutta Joose muutti jo ensimmäisenä vuotena yhteiseen kimppakämppään Kokkolaan tuttujen kanssa.
Ensimmäisen vuoden puualan opiskelijat Matias Karjula ja Emma Tuunala ovat tyytyväisiä alavalintaansa. Karjula on Kokkolasta ja Tuunala kulkee Kälviältä linja-autolla.
Luotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.
Seinäjoelta Kokkolaan muuttanut Slaava-Matias Pienimäki kiinnostui media-alasta, kun hän kodinhuoltajaksi opiskellessaan valitsi valinnaisaineekseen videokuvauksen. Opiskelijaryhmä ideoi, kuvasi ja editoi oman videonsa ja siitä ala jäi kytemään Slaava-Matiaksen mieleen.
Daimar Otepalu on maailmankansalainen. Alakoulun hän suoritti Virossa ja muutettuaan vuonna 2007 Suomeen perheensä kanssa, hän kävi vuoden verran valmistavalla luokalla opettelemassa lähinnä suomen kieltä ja suoritti sitten suomalaisen yläkoulun.
Keväällä 2015 maaseutuyrittäjäksi valmistunut perholainen Maarit Flink opiskeli maatalousalan perustutkinnon ohessa myös ylioppilastutkinnon. Viimeiset aineet hän kirjoitti syksyllä ja valkolakki tuli jouluna 2015.
17-vuotias Iina Leponiemi muutti syksyllä 2014 Kangasalta Perhoon ja aloitti hevostenhoitajan opinnot.- Paikka kiinnosti ja opokin suositteli tätä minulle, kertoo Iina.
Ensimmäistä vuotta putkiasentajiksi opiskelevat Tino Syri ja Sampo Mankinen tiesivät jo yläasteella mihin hakevat ammattia opiskelemaan.
Kälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.
Kokkolalainen Jesse Suominen opiskelee viimeistä vuottaan maatalousalan perustutkintoa ja valmistuu nyt keväällä maaseutuyrittäjäksi.
Kokkolalainen Kati Järvi oopiskelee viimeistä vuotta elintarvikkeiden valmistamista. Hän mietti hakemisvaiheessa vaihtoehtoina myös hotelli-, ravintola- ja cateringalaa sekä lukiota, mutta valitsi elintarvikealan perustutkinnon.
Jenna-Sofia Paananen Toholammilta ja Saija Anttila Himangalta opiskelevat viimeistä vuotta elintarvikealan perustutkintoa ja valmistuvat keväällä leipuri-kondiittoreiksi. Leipuri-kondiittori on yksi elintarvikealan perustutkinnon kolmesta osaamisalasta.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.
Sini Jeulonen Raahesta opiskelee viimeistä vuotta tekstiili- ja vaatetusompelijan perustutkintoa. - Halusin lähteä pois kotiseudulta ja ala kiinnosti, joten hain tänne opiskelemaan, Sini kertoo.
Kpedun Kaustisen toimipaikka on kuuluisa ravihevosiin painottuneesta hevostenhoitajan koulutuksesta. Opiskelijat tulevat ympäri Suomen musiikkipitäjään opiskelemaan hevostalouden perustutkintoa.
Nivalalainen Henna Parttimaa opiskelee nyt toista vuotta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Ala valikoitui yläkoulun yhteishaussa hieman sattumalta.
Metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Verneri Santapakka nauttii opiskeluista ja myös Kannuksen toimipisteen vieressä sijaitsevista kalastusmahdollisuuksista.
Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus järjestää korttikoulutuksia, jotka ovat tänä päivänä monella alalla työskentelyn ehtona. 90-luvun puolivälistä tiukentuneet vaatimukset edellyttävät, että taitojen hallinta todennetaan voimassa olevalla kortilla, joka on uusittava kortista riippuen kolmen tai viiden vuoden välein.
Minna Mustosta voi hyvällä syyllä nimittää monialaosaajaksi. Kokemusta on kertynyt useasta ammatista vuosien varrella, ja lisäksi hänellä on lammastila pyöritettävänään. Vankin kokemus Mustosella kuitenkin on radiotoimittajan työstä, mutta todistus siitä tuli hankittua vasta tänä keväänä.
Kaustislainen Tiina Palosaari on toiminut työpaikkaohjaajana miltei 17 vuoden ajan. Hän toteaa, että vaikka ohjaaminen ottaa, se myös antaa. Hänelle se on antanut muun muassa hienoja kokemuksia, uusia työkavereita ja jopa ystäviä.
Luonnossa viihtyvä Olli Kärjä jatkaa maa- ja metsätalousyrittäjänä vanhempiensa jalanjäljissä. Yhdeksän vuotta sitten tilan hoidettavakseen ottanut Kärjä suorittaa metsäalan perustutkintoa Kalajoella. Aiemmin hän on suorittanut maatalousalan ja seminologin koulutuksen Kannuksessa.
Kotihoito alue 7:n sairaanhoitajatiimin henkilöstö osallistui aikuiskoulutuksen järjestämään tiimivalmennukseen, joka piti sisällään muun muassa tiimisopimuksen laatimisen sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää koulutusta.
Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.
Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.
Keskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.
Lohtajalainen Jaakko Kinnunen työskentelee Securitaksella vartijana. Parikymppisen miehen tie vei lukion jälkeen armeijaan sotilaspoliisiksi ja sieltä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen vartijaopintoihin. Järjestyksenvalvojakortin hän oli suorittanut jo ennen vartijaopintojaan.
Anniina Isokangas on PaaPii Designin omistaja ja yrittäjä, jonka tuotteisiin kuuluvat muun muassa tekstiilit, pehmolelut ja paperituotteet. Hetki sitten on tullut kangastilaus New Yorkista, ja tuotteita on myynnissä useassa eri maassa. Isokangas suunnittelee ja markkinoi kaiken itse, ompelu ja painotyöt on ulkoistettu.
Mikko Fraktman lähti opiskelemaan rakennusalaa, sillä hän kaipasi vaihtelua työtehtäviinsä.
Kokkolalainen Ida-Maria Lågland valmistui keväällä ammattiopistolta, mutta hänen opiskemansa ala ei tuntunut oikealta. Valmistumisen jälkeen Lågland kävi talven sesonkityössä ja haki syksyllä Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen viikonloppukoulutuksena järjestämään vartijan peruskurssille.
Ylivieskasta Kokkolaan kotiutunut Petri Hautamäki, 25, opiskeli yläasteen jälkeen media-assistentiksi, mutta kulki kesäisin töissä tekemässä paljon tehtaiden vuosihuoltoja. Media-alalta ei töitä kuitenkaan löytynyt ja Hautamäki päätyi tekemään ammatinvaihdoksen kun oli kokeillut konservatoriossa ensin vuoden verran opiskelua.
Piia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.
Kälviäläinen Sini-Maaria Niku on nyt parin vuoden ajan kasvattanut digitaaliseen markkinointiin erikoistunutta mainostoimistoaan Niku Creativea. Usean vuoden ajan Sini-Maaria oli ehtinyt toimia erilaisissa viestintä- ja mainosalan tehtävissä ennen kuin aika kokopäiväiselle yrittämiselle oli sopiva.
Kaustisella siivouspalveluyrittäjänä toimiva Irmeli Hartikainen hakee koulutusta sekä itselleen että työntekijöilleen oppisopimuskoulutuksena. Irmeli on koulutukseltaan toimitilahuoltaja, siivousteknikko, ammatillinen opettaja ja tuoreimpana taskussa on suoritettu yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Irmeli suoritti tutkinnon omassa yrityksessään yrittäjän oppisopimuskoulutuksena.
Tarja Partanen haaveili kuljetusalan töistä jo työskennellessään marketissa pari vuotta sitten. Nyt hänen unelmansa on toteutunut, kun hän valmistui rekrykoulutuksen myötä linja-autonkuljettajaksi.
Kokkolalainen Kati Nyman on pitänyt pilates-salia jo 12 vuotta. Hän on kouluttautunut Method Putkiston ohjaajaksi ja hänen yrityksensä tarjoaa saunajoogaa ja pilatestunteja.
Auli Mikkola innostui nelisen vuotta sitten opiskelemaan lyhyen ”Asiakaspalvelu tutuksi”-koulutuksen kautta. Kynnys opintojen aloitukseen oli korkealla, sillä koulut jäivät Mikkolalla aikoinaan pakollisiin. Työelämä vei mennessään ja työtä riitti ilman koulutustakin.
Kokkolalainen Aleksi Rajala hyppäsi vauhdista keväällä 2016 mukaan tammikuussa alkaneeseen talotekniikan perustutkinnon opiskelijaryhmään. Kyseessä oli Kpedun ensimmäinen putkiasentajien koulutus aikuisille.
Kiinalainen BingLing Jiang tuli Suomeen poikaystävänsä perässä 10 vuotta sitten. Poikaystävä taas oli tullut ensin opiskelemaan Centria-ammattikorkeakouluun ja sittemmin töihin maatilalle Himangalle. Pariskunta asettui Kokkolaan ja heillä on nyt kolmevuotias tytär. BingLing osallistui Keski-Pohjanmaan kansanopistolla Kälviällä vuoden kestäneeseen aikuisten maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen ja aloitti sen kanssa samaan aikaan lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon opiskelun.
Ravivalmentajana toimiva iisalmelaislähtöinen Jyri Koukkari on käytännössä Kaustisen kasvatti. Kiinnostus hevosalaan syntyi pienenä poikana isän kanssa raveissa käydessä. – Vauhti ja kilpailu kiinnostivat. Palkinto on hevosen hyvä onnistuminen kilpailussa.
Kannuksen maatalousalan perustutkinnon kennellinjalla ja lukion oppimäärän opiskellut Janita Häggman jatkoi alan opintoja eläintenhoitajan ammattitutkintoon. – Harrastan koiria ja halusin niitä taitoja syventää, kertoo Janita. Keväällä 2016 alkanut eläintenhoitajan ammattitutkinto keskittyy eläinten kouluttamiseen. Samaan aikaan niiden opintojen kanssa Häggman on viimeistellyt tradenomin opintojaan ammattikorkeakouluun.
Viime vuosina rekrykoulutukset ovat nousseet suosituksi ja riskittömäksi tavaksi täsmäkouluttaa uusi työntekijä yrityksen tarpeisiin. Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen kouluttaja Max Hagström koordinoi alueen rekrykoulutuksia, joita on käynnissä jatkuvasti. – Viime vuonna työntekijöistä 91 prosenttia oli kolmen kuukauden jälkeen töissä yrityksissä missä koulutusta järjestettiin, kertoo Hagström.
Kun koulutettavia on paljon ja organisaatio suuri, on koulutuksen järjestäjältä löydyttävä ketteryyttä. Lähes 1700:n työntekijän Osuuskauppa KPO kouluttaa työntekijöitään jatkuvasti itse, mutta kumppaniksi liikenneasemien organisaatiorakenteen suurempaan muutokseen valittiin Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen järjestämä lähiesimiestyön ammattitutkinto oppisopimuskoulutuksena.
Kennelalan opiskelija Siiri Kaskinen muutti Savonlinnasta Kannukseen unelmaopintojen perässä.
Liiketoiminnan ammattitutkinto-opiskelija Ville Virkkunen kouluttautui terveydellisistä syistä uuteen ammattiin.
Audiovisuaalisen alan perustutkintoa opiskeleva Lea Äyhynmäki suuntasi tekemään viiden viikon työssäoppimisjakson Øverbygdin kylään Norjaan FilmCampille talvella 2016. Elokuvastudiolla oli käynnissä suomalaisen Armoton maa –elokuvan kuvaukset, jonka kansainväliseen tuotantotiimiin Lea hyppäsi mukaan.
Sosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin.
Kokkolalainen Camilla Sjövall kuunteli rannan tehtailla työskennelleiden tuttavien kokemuksia tarkalla korvalla. Sopivan sauman tullen hän haki ja pääsi opiskelemaan aikuiskoulutukseen prosessinhoitajaksi syksyllä 2014 ja valmistui uuteen ammattiin keväällä 2016.
Keski-Pohjanmaan kansanopistolla Kälviällä ensimmäinen aikuisille suunnattu nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien ryhmä aloitti syksyllä 2015. Aikuisten koulutus syntyi työelämän tarpeesta.
Konekuskin osatutkintoa opiskeleva kokkolalainen Jere Huhta opiskelee Perhossa, mutta on nyt työssäoppimassa Koukkukuljetuksella Kokkolan satamassa.
Maailmanpolitiikka ja oma terveys saivat Kälviälle perheensä kanssa asettuneen Johanna Mäkelän miettimään tulevaisuuden töitään uusiksi. Kädet krenkkasivat raskaissa navettatöissä.
Helmikuussa 2016 alkanut SenioriVirtasten linja on päässyt hyvään vauhtiin. Linja tarjoaa päivä- ja viriketoimintaa yli 60-vuotiaille kehitysvammaisille henkilöille. SenioriVirtaset tulevat Keski-Pohjanmaan kansanopistolle Kälviälle kolmena päivänä viikossa.
Kpedussa on käynnissä mittava hanke teollisuuden alojen opetuksen ja oppimisympäristöjen modernisoimiseksi.
Kpedun valinta Vuoden aikuisopiskelijaksi 2017 on turvallisuusalan opiskelija Pasi Neuvonen. Neuvonen opiskelee Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa.
Aira Nissilä opiskeli Liiketalouden ammattitutkinnon myynnin ja markkinointiviestinnän osaamisalalla, ja sai kaipaamansa apua oman yrityksensä markkinointiin.
Luonto-ohjaajaopiskelijat ovat opintojensa aikana saaneet oppia niin ulkomaan opintomatkojen, vaellusten kuin tavallisten koulutuspäivienkin myötä.
Outi Koskelalla oli ollut miehensä kanssa maatila kahden vuoden ajan, kun hän alkoi kaivata lisää tietoa alasta. Koulutuksen kautta osaamista karttui niin pelto-, kone- kuin hitsauspuolelta.
Rakennusalan yrittäjä Ville Jokitalo suorittaa parhaillaan talonrakennusalan ammattitutkintoa. Tutkintotodistus on miehellä jo viittä vaille taskussa, sillä edessä on enää yksi tutkintotilaisuus.
Kokkolalainen stylisti-maskeeraaja Riikka Saari aloitti talvella 2016 liiketalouden opinnot Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksessa. Hän tunsi tarvitsevansa lisäoppia oman yrityksen pyörittämiseen. Saari työskentelee Lorealin listoilla ja tekee keikkaa kauneusneuvojana. – Minua lennätetään tarpeen mukaan tapahtumiin ympäri Suomen tykittämään tuotteiden myyntiä, Saari kertoo.
Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.
Mohammad Hoseini saapui Iranista Suomeen viisi vuotta sitten, ja valmistui tänä keväänä vartijaksi.
Viisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.
Taideaineet ja käsillä tekeminen ovat aina kiinnostaneet valokuvaajan ammattitutkinnon keväällä suorittanutta Jenni Rajaniemeä. Linssin läpi maailmaa tutkiva valokuvaaja unelmoi omasta kuvaamosta, ja tutkinnon myötä haaveet ovat askelta lähempänä.
Luokanopettajaksi Ruotsissa opiskellut Juuso Savolainen tuli opiskelijavaihtoon yliopistokeskus Chydeniukseen keväällä 2014.- Olen tehnyt äänityshommia bändien ja artistien kanssa. Sain keväällä esitteen kotiin alkavista audiovisuaalisen alan koulutuksista ja kiinnostuin alan vaihdosta, Savolainen kertoo.
Yli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.
Kun yritys tarvitsee lisää työvoimaa, mutta sopivia osaajia on syystä tai toisesta vaikea löytää työmarkkinoilta, on rekrykoulutus hyvä vaihtoehto.
Maaliskuussa maatalouslomittajaksi valmistunut sieviläinen Mikko Vähäsöyrinki kertoo hakeutuneensa Kannukseen opiskelemaan saadakseen maatalousalan tutkinnon ja varmuutta työelämässä opittuihin taitoihin.
Eläintenhoitajan ammattitutkinnon Kannuksessa suorittanut Jenna Vuori kertoo olevansa unelma-ammatissaan. Hän on työskennellyt koirankoulutuspalveluja tuottavassa Easy Dog -yrityksessä vuodesta 2013 asti. Ensin opintojen ohessa kunnes hän vuoden 2017 alusta siirtyi Easy Dogin yrittäjäksi.
Punainen tupa ja perunamaa ei nykypäivänä välttämättä tarkoita 200 neliön taloa neljällä makuuhuoneella. Markkinoille ovat viime vuosina tulleet minitalot, jotka ovat toimiva ratkaisu moneen tarpeeseen.
Kuvitellaan tilanne, että tulet aamulla töihin tammikuun pakkasilla. Työpaikan piha on auraamatta ja valaisematon parkkipaikka hiekoittamatta peilijäällä. Sisälle päästyäsi huomaat, että eteisessä lojuu roskaa ja lattia lainehtii sulanutta lunta. Työhuoneessasi on ummehtunut haju, koska ilmastointijärjestelmä on edelleen vikatilassa. Päätät laittaa aamukahvit tippumaan, mutta vesi on poikki.
Keväällä 2017 kokiksi hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnosta valmistunut Samuel Lönnbäck nauttii, kun saa haastaa itseään.
Yksi voimakkaista Lisa McWhirterin lapsuusmuistoista on ääni, joka kuului hänen isänsä kelatessa filmikameran filmiä. Minne isä menikin, kamera kulki aina mukana. Palkittuna valokuvaajana itsensä elättävä Lisa on varmasti jo pikkutyttönä valinnut ammattinsa. Vai onko?
Poliisina työskentelevät Juha Puurula ja Jimi Peltoniemi aloittivat vuosi sitten hevosalan opinnot Kaustisella. Ratsupoliiseiksi miehet eivät kuitenkaan ole aikomassa.
Kokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.
Keski-Pohjanmaan kansanopistossa on voinut parin vuoden ajan opiskella hyvinvointivalmentajaksi. Hyvinvointivalmennus sopii jokaiselle, joka kokee haasteita jaksamisensa kanssa tai haluaa muutosta parempaan suuntaan millä tahansa hyvinvointinsa osa-alueella.
Marko Ketolaista on haastateltu Kpedun lehteen kerran aiemminkin. Tuolloin Ketolainen oli hiljattain aloittanut prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittamisen ja odotti innolla tulevia työssäoppimisjaksoja rannan tehtailla. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, tapaan Ketolaisen Boliden Kokkolan elektrolyysiosastolla, jossa hän työskentelee prosessinhoitajana.
Maatilan poikana kalajokinen Aku Ojala on saanut olla koneiden kanssa tekemisissä pienestä pitäen. Hän opiskelee nyt viimeistä vuotta metsäalan perustutkintoa ja valmistuu metsäkoneenkuljettaksi.
Yrittäjän ammattitutkintoa suorittava Sari Aho kertoo aluksi miettineensä, tuntuisiko opiskelu aikuisena vaikealta. Nopeasti hän kuitenkin huomasi, että pelko oli aivan turha.
– Tietotekniikka on aina kiinnostanut. Niin kauan kuin muistan, olen puuhannut koneiden parissa omaksi ilokseni ja autellut kavereita. Silti en olisi voinut kuvitellakaan, että harrastuksesta voi saada ammatin, Tiitto sanoo.
Janette Pyörre aloitti teknisen suunnittelun perustutkinto-opinnot tammikuussa 2016. Koulutuksessa opetellaan suunnitelmapiirustusten tuottamista ja ylläpitämistä, erilaisten suunnitteluun liittyvien julkaisujen tekemistä, 3D-mallintamista ja visualisointia. Opintojen alkuvaiheessa ryhmä kävi tutustumassa suunnittelutoimisto Merius Oy:n toimintaan.
Lohtajan koulun ysiluokkalaiset Jenni Jussila ja Meri Yli-Hukka viettivät TET-viikkoa Kpedun Kannuksen toimipaikassa. Tytöt hakivat yhteishaussa Kannukseen maatalousalan opintoihin, ja odottavat haun tuloksia toiveikkaina.- Oli tosi kiva päästä tänne koululle tutustumaan! Olemme päässeet tekemään monenlaista pihahommista navettatöihin, ja tämä vaikuttaa tosi kivalta paikalta. Asuntola vaikuttaa viihtyisältä, ja täällä opiskelevat kaverit on kertoneet, että täällä on hyvät ruoatkin, tytöt kertoilevat.
Kokkolalainen Anders Wentin kertoo olleensa aina utelias kokeilemaan uutta. Ehkä juuri siksi Wentin teki viime syksynä työurallaan täyskäännöksen. Oulun ruotsinkielisen yksityiskoulun rehtorina ja toiminnanjohtajana työskennellyt Wentin irtisanoutui ja lähti opiskelemaan kokiksi.
Keski-Pohjanmaan liitossa suunnittelijana työskentelevä Tiina Harjunpää kertoo, että on aina tykännyt kouluttautua ja kehittää osaamistaan. Liiketalouden tradenomiksi aikanaan opiskellut Harjunpää päätti lähteä uudelleen koulun penkille opiskelemaan media-alaa.
Sanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.
Kokkolalaista Anders Lillhongaa on aina kiinnostanut tanssi ja kehollisuus. Hakeutuminen tanssialalle kuitenkin vei aikansa.
Niko Honkala ja Annika Kujala nakuttelevat puunpalasia paikoilleen Aalto Haitek Oy:n tehdashallissa Toholammilla. Valmistumassa on massiivinen pergola, jonka kaareva muoto suorastaan hivelee silmää.- Puuala tuntuu varsin passelilta. Tässä saa tehdä käsillä töitä ja työn jäljen näkee heti, Honkala ja Kujala tuumaavat.
Liiketoiminnan toisen vuosikurssin opiskelija Samuli Leväniemi elää kiireisiä aikoja. Leväniemen design-valaisimia valmistama yritys Sam´s Lamps on huhtikuun puolivälissä mukana valtakunnallisessa Uskalla Yrittää -kilpailun finaalissa Helsingissä. Mukaan kilpailuun lähtee Leväniemen yrityksen markkinointia hoitava Jere Rönkkö sekä opettaja Mikko Hankaniemi.
Julia Laakso opiskelee media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa saadakseen käytännön osaamista markkinoinnista. Laakso on valmistumassa ammattikorkeakoulusta tradenomiksi, mutta halusi täydentää osaamistaan.
HURin Chief Engineer Kennet Törnroos kokee olevansa esimiehenä joustava ja reilu.- En pidä itseäni perinteisen ”pomomaisena”. Minua ei tarvitse ujostella ja tykkään siitä, että asioista puhutaan kanssani reilusti niiden oikeilla nimillä. Yritän kiinnittää huomiota siihen, että kuuntelen aidosti alaistani, Törnroos luonnehtii.
Miia Pahkakankaalle tarjoutui seitsemän vuotta sitten mahdollisuus ostaa Teerijärvellä vuosikymmeniä toiminut kukkakauppa.
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Vuoden aikuisopiskelija 2018 on puualan opiskelija Eeva Sillanpää. Palkitsemisperusteluissa nousee esiin Sillanpään rohkeus tarttua uusiin, haastaviinkin, projekteihin. Sillanpäätä myös kehutaan taiteellisesti ja visuaalisesti lahjakkaaksi.
Kesäkuussa 2018 Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta kiinteistöpalvelujen perustutkinnosta toimitilahuoltajiksi valmistuneet Said ja Abdi työskentelevät SOL Palvelut Oy:ssä siivoojina kohteenaan Keski-Pohjanmaan keskussairaala. Puhtauspalveluala työllistää tällä hetkellä erittäin hyvin, minkä todistaa sekin, että Said ja Abdi työllistyivät jo opintojen aikana.
Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa päättyi hiljattain kolmen kuukauden mittainen Maalaus ja puuntyöstö tutuksi -koulutus. Tavoitteena oli tutustua puuteollisuuden ja pintakäsittelyn työhön ja koulutukseen, oppia aloilla tarvittavia tietoja ja taitoja sekä tukea opiskelijoiden etenemistä tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai työllistymiseen.Koulutuksen suoritti kymmenen alasta kiinnostunutta innokasta opiskelijaa. Tuomo Pyykölä ja Heidi Romar kokivat koulutuksen varsin hyödylliseksi.
Hei sinä 9.-luokkalainen, peruskoulusi keväällä päättävä hevosista kiinnostunut nuori! Onko sinulla haaveena työskennellä koulun jälkeen hevosten kanssa, olla kenties kengittäjä, hevoshieroja, hevostenhoitaja tai ravivalmentaja? Pohditko mihin kouluun hakisit, että pääsisit opiskelemaan hevostalouden perustutkintoa, joka tarjoaa loistavan ponnahduslaudan näille ammattitutkinnoille. Minun vastaukseni kysymykseesi on Kaustinen. Miksi?
Kun 16-vuotias Aaro Haasala viime syksynä aloitti asuntolaelämän, oli pientä jännitystä ilmassa. Kannuksessa maatalousteknologiaa opiskeleva nuori mies kertoo kuitenkin, että ystävystyi opiskelukavereiden kanssa jo ensimmäisten viikkojen aikana. Asuntolaan kotiutumista helpotti myös se, että kämppäkaveriksi muutti jo peruskoulusta tuttu kaveri.
Kalajoelta kotoisin oleva Santtu Manninen päätyi Kokkolaan opiskelemaan sähkö- ja automaatioalaa kaverin vinkkaamana. Myös LVI-ala olisi kiinnostanut, mutta opiskelupaikka aukesi lopulta sähköpuolelle. Nyt mielenkiintoisia opintoja on takana pian kaksi vuotta.
17-vuotias Nea Palonen ei vielä tiedä mikä hänestä tulee isona. Siksipä hän päätti hakeutua opiskelemaan jotain, josta olisi hyötyä monella alalla. Nyt hänellä on pian takanaan kaksi vuotta liiketalouden opintoja, ja hän kertoo oppineensa niiden aikana valtavasti.
20-vuotiaalla Brita Koivistolla ja 17-vuotiaalla Laura Koskelalla on kokemusta ruoanlaitosta jo reilusti yli kymmenen vuoden ajalta. Kumpikin on lähtöisin isosta perheestä, ja keittiöhommat ovat siten tulleet tutuiksi jo pienestä pitäen. Koivisto muistelee tehneensä ensimmäistä kertaa ruokaa noin neljä- tai viisivuotiaana.
Kun himankalainen Henna Forslund sai yläkoulun päätökseensä, siinsi hänen mielessään uusi alku. Hän päätti hakeutua isommalle paikkakunnalle Kokkolaan, ja päätyi lopulta suorittamaan sekä liiketoiminnan perustutkintoa että ammattilukio-opintoja.
Sotkamossa asuva Riikka Mäkäräinen työskentelee rajavartijana ja koiranohjaajana Kainuussa sijaitsevalla Kuhmon rajavartioasemalla.
Vuonna 2015 talonrakentajaksi Kpedusta valmistunut David Boutov pistäytyi vierailulla katsomassa uusia rakennusklusterin opetustiloja. Davidille opiskeluajoista on erityisesti jäänyt mieleen vaihtojaksot Saksassa ja Puolassa, joissa hän sai näkemyksiä eri maiden rakennuskulttuureihin.
Kpedun eri toimialojen opiskelijat käyttävät innokkaasti mahdollisuutta päästä kansainväliseen vaihtoon. Kpedun rakennusalan opiskelijat Veeti Niemonen, Arttu Harju, Aleksi Saari ja Saku Erkkilä olivat neljän viikon KV-jaksolla Espanjan Fuerteventurassa, Corralejossa ja Puerto Del Rosariossa huhti-toukokuussa. He pääsivät tekemään oikeita rakennusalan töitä.
Päivi Kvist toimii päätoimisena hevosalan yrittäjänä Muuramessa. Yrityksen pääpaino on erilaisessa ponitoiminnassa shetlanninponeilla. Lisäksi yrittäjän työarkeen kuuluu myös hyvinvointihoitojen tekeminen ihmisille ja eläimille.
Kun Matias Kaunisvesi, Mika Lemponen ja Elina Niemi noin vuosi sitten hakeutuivat Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja TE-toimiston järjestämään prosessialan työvoimapoliittiseen koulutukseen, he eivät osanneet arvata, että työllistyminen olisi niinkin lähellä. Jokainen heistä, ja miltei kaikki luokkakavereistakin, saivat nimittäin suoraan valmistumisensa jälkeen astella töihin Kokkolan Suurteollisuusalueen yrityksiin.
Keski-Pohjanmaan kansanopistosta löytyy ihanteellinen oppimisympäristö, joka tukee yhteisöllisyyttä, ja jossa kaikki oppivat toisiltaan. Siellä opitaan arvostamaan, ymmärtämään ja suvaitsemaan myös erilaisuutta. Osalle opiskelu on tietynlainen pysähtymisen paikka, kun taas toiset ovat kehittämässä osaamistaan ja ammattitaitoaan.
Terveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoimapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sellaiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikarinen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasuntoon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.
Kiireapulaisena työuransa Venizillä aloittanut Markus Nikkanen on kivunnut yritysportaita ylöspäin, ja nyt 23-vuotiaana hän työskentelee yrityksen kehitystyön parissa.
– Tällaisissa tiloissa kelpaa olla ja työskennellä, toteaa rakennusliike NyConin toimitusjohtaja Håkan Nyman astellessaan sisään Kpedun rakennusalojen uusiin opiskelutiloihin Kokkolan Talonpojankadulla.
Kokkolalainen Olli Ontronen oli jämähtänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkaisee -mentaliteetin sopivan hänen luonteelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.
Muovialan yrittäjä Antti Viitala lähti mukaan EVE-hankkeen järjestämään kehittämisprosessiin, eikä ole päätöstään katunut.
Gina Tallqvist siirtyi perheyrityksensä henkilöstöpäälliköksi vuoden 2019 alussa. Oppia uuteen työhönsä hän sai Keski-Pohjanmaan ammattiopiston EVE-hankkeen järjestämästä HrQ-valmennuksesta.
Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen palvelukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.
Toisin kuin monen muun kohdalla, ei palomiehen ammatti ollut kokkolalaisen Jani Hohenthalin haaveena vielä pikkupoikana. Innostus alaa kohtaan alkoi sen sijaan kasvaa keskeytetyn lukiokokeilun jälkeen, kun hän sai velipoikansa avustuksella työharjoittelupaikan Vetelin sopimuspalokunnassa.
Kauas olemme tulleet niistä ajoista, kun maa- ja metsätalouden töissä hyödynnettiin pelkästään viljelijän omaa lihasvoimaa. Sekä maatalous- että metsätalousalat ovat nimittäin ottaneet suuria harppauksia eteenpäin digitalisaation ja automatisaation saralla.
Adele Kinnunen, 22, on työskennellyt helmikuusta 2018 lähtien maineikkaan huippuravintola Savoyn vuoromestarina. Hän valmistui ravintolakokiksi Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta keväällä 2016. Kinnunen selviytyi arvostetun PRO-kisan ravintolan kokki -sarjan kärkikolmikkoon. Hän on myös voittanut ammattitaidon suomenmestaruuden ravintolakokkilajissa. Menestys on seurannut toistaan ja vieläpä lyhyessä ajassa. Missä mahtaakaan piillä Kinnusen menestysresepti?
Laura Laaksolla on takanaan klassinen alanvaihtotarina. Yhdeksän vuoden työura keittiösuunnittelijana päätyi työuupumukseen, joten ovi vanhaan elämään oli suljettava ja tilalle oli löydettävä uutta. Koulutukseltaan kalustemuotoilijaksi ja visualistiksi kouluttautunut Laakso halusi suunnata visuaaliselle ja luovalle alalle hakemaan sellaista osaamista, joka täydentäisi häneltä jo löytyvää työkalupakkiaan. Halu kertoa tarinoita johti hänet lopulta opiskelemaan media-alaa.
Julia Siermala ja Matti Lahti opiskelevat ensimmäistä vuotta turvallisuusvalvojiksi. Turvallisuusvalvojien oppimisympäristönä toimii Kampushalli, jossa on kolme luokkahuonetta sekä hyvät urheilutilat fysiikkatunneille.
Arttu Pynssi kulkee Vetelistä Kokkolaan aamuisin linja-autolla kouluun Kokkolan ammattikampukselle. Hän opiskelee nyt kolmatta vuotta kone- ja metallialan perustutkintoa ja valmistuu keväällä 2016 levyseppähitsaajaksi.
Parturi-kampaajaksi ensimmäistä vuotta opiskeleva Olivia Myllylä laski jo yläasteella, että joka toinen vuosi alkava hiusalan perustutkinto olisi haettavana, kun yhteishaku on hänelle ajankohtainen. Alavalinta oli selvillä jo vuosia.
Olli Rantala ja Tomi Jokela ovat tulevia prosessialan ammattilaisia. Molemmat ovat alanvaihtajia ja opiskelevat parhaillaan prosessiteollisuuden perustutkintoa.
Kokkolalainen Harri Harju tekee työtään tien päällä ympäri Suomea. Harju suoritti yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen keväällä 2017 ja ajaa työkseen Tekos Oy:n rekkoja.
Janette Pyörre aloitti teknisen suunnittelun perustutkinto-opinnot tammikuussa 2016. Koulutuksessa opetellaan suunnitelmapiirustusten tuottamista ja ylläpitämistä, erilaisten suunnitteluun liittyvien julkaisujen tekemistä, 3D-mallintamista ja visualisointia.
.tmb-sisältokap.jpg?sfvrsn=56a746b2_1 "terhi2 (1)")
