Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto, audiovisuaalisen viestinnän osaamisala, yhteishaku 2025

Tavoite

Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneena toimit tiedottamisen, viestinnän tai markkinoinnin työtehtävissä. Toteutat esittelyitä, mainontaa, uutisia tai viihdettä eri medioihin.

Koulutuksen avulla saat perusosaamisen media-alan työhön ja erityisosaamista audiovisuaaliseen viestintään. Opit suunnittelemaan ja tuottamaan erilaisia mediamateriaaleja ja -palveluita. Yksilöllisten ammatillisten polkujen avulla voit suuntautua videokuvaukseen, editointiin ja monikameratuotantoon, virtuaalituotannoissa toimimiseen, animaatioiden ja tehosteiden valmistamiseen, valokuvaukseen ja graafiseen viestintään tai erilaisten äänituotantojen ja tapahtumien toteuttamiseen. Lisäksi koulutus antaa valmiuksia av-alan yrittäjyyteen.

Kohderyhmä

Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksen ja valmentavan koulutuksen päättäville nuorille. Yhteishaussa voivat lisäksi hakea muut vailla toisen asteen tutkintoa olevat.

Media-ala kaipaa työhönsä intohimoisesti suhtautuvia ”hyviä tyyppejä”, joilla on kyky tuottaa luovia sisältöjä teknologiaa hyödyntäen. Vaikka työ on nopeatempoista ja projektiluontoista, on se myös mukaansa tempaisevaa. Työtä tehdään usein moniammatillisissa tiimeissä. Ammatissa korostuvat hyvät viestintätaidot ja aito halu palvella asiakasta. Englanti on yhä enemmän käytössä alalla työkielenä.

Sisältö

Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä). Koko tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.
- Media-alan pakollinen ammatillinen tutkinnon osa, 25 osp
- Audiovisuaalisen viestinnän osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 30 osp
- Audiovisuaalisen viestinnän osaamisalan valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp
- Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp

Opinnoissa voi valita joko video- ja elokuvatuotantoon tai visuaaliseen tuotantoon painottuvan suorituspolun.

Media-alalla vaadittavan osaamisen hankkimiseksi laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS. Koulutuksen alussa tehtävän osaamiskartoituksen perusteella olemassa oleva osaaminen joko tunnustettaan tai tunnistetaan. Puuttuva osaaminen hankitaan joustavasti oppilaitoksen oppimisympäristöissä, verkko-opintoina ja koulutustyöpaikoilla. Ammattitaito osoitetaan näyttöinä, kun vaadittava osaaminen on hankittu.
Mediapalvelujen toteuttajaksi opiskellaan Kokkolan ammattikampuksella mediakeskus LIMEssä. Tutustu oppimisympäristöihimme osoitteessa www.mediakeskuslime.fi.

Linkki tutkinnon perusteisiin

Lisätietoja

Tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Voit kehittää alan osaamistasi työelämässä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoin.

Lisätietoja koulutuksesta:
hakijapalvelut(at)kpedu.fi, p. 040 808 5010

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)kpedu.fi

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Talonpojankatu 6, 67100 KOKKOLA


Hakijapalvelut

Puhelin: 040 808 5010

Laura Laaksolla on takanaan klassinen alanvaihtotarina. Yhdeksän vuoden työura keittiösuunnittelijana päätyi työuupumukseen, joten ovi vanhaan elämään oli suljettava ja tilalle oli löydettävä uutta. Koulutukseltaan kalustemuotoilijaksi ja visualistiksi kouluttautunut Laakso halusi suunnata visuaaliselle ja luovalle alalle hakemaan sellaista osaamista, joka täydentäisi häneltä jo löytyvää työkalupakkiaan. Halu kertoa tarinoita johti hänet lopulta opiskelemaan media-alaa.

Lue lisää

Julia Laakso opiskelee media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa saadakseen käytännön osaamista markkinoinnista. Laakso on valmistumassa ammattikorkeakoulusta tradenomiksi, mutta halusi täydentää osaamistaan.

Lue lisää

Keski-Pohjanmaan liitossa suunnittelijana työskentelevä Tiina Harjunpää kertoo, että on aina tykännyt kouluttautua ja kehittää osaamistaan. Liiketalouden tradenomiksi aikanaan opiskellut Harjunpää päätti lähteä uudelleen koulun penkille opiskelemaan media-alaa. 

Lue lisää

Yksi voimakkaista Lisa McWhirterin lapsuusmuistoista on ääni, joka kuului hänen isänsä kelatessa filmikameran filmiä. Minne isä menikin, kamera kulki aina mukana. Palkittuna valokuvaajana itsensä elättävä Lisa on varmasti jo pikkutyttönä valinnut ammattinsa. Vai onko? 

Lue lisää

Luokanopettajaksi Ruotsissa opiskellut Juuso Savolainen tuli opiskelijavaihtoon yliopistokeskus Chydeniukseen keväällä 2014.- Olen tehnyt äänityshommia bändien ja artistien kanssa. Sain keväällä esitteen kotiin alkavista audiovisuaalisen alan koulutuksista ja kiinnostuin alan vaihdosta, Savolainen kertoo.

Lue lisää

Taideaineet ja käsillä tekeminen ovat aina kiinnostaneet valokuvaajan ammattitutkinnon keväällä suorittanutta Jenni Rajaniemeä. Linssin läpi maailmaa tutkiva valokuvaaja unelmoi omasta kuvaamosta, ja tutkinnon myötä haaveet ovat askelta lähempänä.

Lue lisää

Audiovisuaalisen alan perustutkintoa opiskeleva Lea Äyhynmäki suuntasi tekemään viiden viikon työssäoppimisjakson Øverbygdin kylään Norjaan FilmCampille talvella 2016. Elokuvastudiolla oli käynnissä suomalaisen Armoton maa –elokuvan kuvaukset, jonka kansainväliseen tuotantotiimiin Lea hyppäsi mukaan. 

Lue lisää

Anniina Isokangas on PaaPii Designin omistaja ja yrittäjä, jonka tuotteisiin kuuluvat muun muassa tekstiilit, pehmolelut ja paperituotteet. Hetki sitten on tullut kangastilaus New Yorkista, ja tuotteita on myynnissä useassa eri maassa. Isokangas suunnittelee ja markkinoi kaiken itse, ompelu ja painotyöt on ulkoistettu.

Lue lisää

Minna Mustosta voi hyvällä syyllä nimittää monialaosaajaksi. Kokemusta on kertynyt useasta ammatista vuosien varrella, ja lisäksi hänellä on lammastila pyöritettävänään. Vankin kokemus Mustosella kuitenkin on radiotoimittajan työstä, mutta todistus siitä tuli hankittua vasta tänä keväänä.

Lue lisää

Seinäjoelta Kokkolaan muuttanut Slaava-Matias Pienimäki kiinnostui media-alasta, kun hän kodinhuoltajaksi opiskellessaan valitsi valinnaisaineekseen videokuvauksen. Opiskelijaryhmä ideoi, kuvasi ja editoi oman videonsa ja siitä ala jäi kytemään Slaava-Matiaksen mieleen. 

Lue lisää

Viitisentoista vuotta hotelli- ja ravintola-alalla työskennellyt Mia Sumell oli jo pitkään tiennyt, että kyseinen ala ei ole hänen loppuelämänsä juttu. Alan töistä oli kuitenkin vaikea irtaantua, sillä töitä riitti ja osaamistakin niihin oli kertynyt vuosien varrella roppakaupalla. 

Lue lisää