Neuromoninaisuus ja somatiikka asiakastyössä

Kohderyhmä

Koulutus on suunnattu neuropsykiatrisille valmentajille, jotka työskentelevät henkilöiden kanssa, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, kuten ADHD, autismikirjo ja AuADHD. Koulutus soveltuu myös opettajille, terapeuteille, psykoterapeuteille sekä muille, jotka ammattinsa puolesta kohtaavat neuromoninaisuutta.

Koulutuksessa käsitellään valmennustyön erityispiirteitä, kuten aistiherkkyyden huomioimista, torjunnan pelon tunnistamista sekä traumasensitiivistä lähestymistapaa. Koulutus tarjoaa keinoja sisällyttää liikkuminen ja kehollinen havainnointi osaksi valmennusta, tukemaan asiakkaiden arjen hallintaa ja hyvinvointia turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä.

Sisältö

Koulutuksen ytimessä on neuropsykiatristen asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja tukeminen liikkeen avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään aistiherkkyyteen ja siihen, miten valmennuksessa voidaan luoda turvallisempi tila, jossa asiakas kokee olonsa hyväksytyksi ja luottavaiseksi. Traumasensitiivinen lähestymistapa varmistaa, että asiakkaan valmennuskokemus on turvallinen ja kunnioittava, mikä on tärkeää erityisesti torjunnan pelosta kärsiville asiakkaille.

Koulutukseen sisältyy kolme intensiivistä lähiopetuspäivää Kälviällä. Jokainen tapaamiskerta sisältää teoreettista pohdintaa, käytännön harjoituksia ja menetelmien soveltamista valmennustyöhön. Jokaisessa tapaamisessa painotetaan valmennuksen käytännön soveltamista, kehollisuuden merkitystä ja turvallisen, traumasensitiivisen ilmapiirin luomista.


1. ma-ti 13.-14.1. klo 9-16 Kälviällä
Alku – Tavoitteiden asettaminen ja liikkeen merkitys neuropsykiatrisessa valmennuksessa
Ensimmäisen tapaamisen tavoitteena on tarjota valmentajille ymmärrys liikkeen merkityksestä neuropsykiatrisen asiakkaan hyvinvoinnille. Erityisesti huomioidaan aistiherkkyys, joka voi vaikuttaa asiakkaan tapaan reagoida liikkeeseen ja ympäristöön. Tavoitteena on oppia luomaan turvallinen tila, jossa asiakas uskaltaa liikkua ilman pelkoa torjunnasta.

Keskeiset teemat:

- Tavoitteiden asettaminen: Realististen ja motivoivien tavoitteiden asettaminen neuropsykiatrisille asiakkaille.
- Liikkeen ja kehollisuuden merkitys: Miten kehollisuus voi tukea asiakkaan hyvinvointia ja vähentää kielteistä kehokokemusta.
- Mielekäs harjoittelu: Käytännön harjoituksia, joilla liikunnasta tehdään palkitsevaa ja rutiininomaista, huomioiden aistiherkkyys ja kehon viestit.

2. ma-ti 17.-18.2. klo 9-16 Kälviällä
Aistiminen, havainnointi ja liikkeen rutinoituminen osaksi arkea
Toisella tapaamiskerralla syvennytään keholliseen aistimiseen ja havainnointiin, huomioiden traumasensitiivinen lähestymistapa valmennuksessa. Valmentajat oppivat keinoja, joilla he voivat auttaa asiakkaita tuntemaan olonsa turvalliseksi liikunnan aikana.

Keskeiset teemat:

- Aistien aktivoiminen ja kehollinen havainnointi: Valmentajat oppivat tukemaan asiakkaita havaitsemaan kehonsa tuntemuksia turvallisessa ympäristössä.
- Liikkeen integroiminen arkeen: Menetelmiä, joilla liikkeestä tehdään luonnollinen osa asiakkaan päivittäisiä rutiineja, huomioiden aistiherkkyys ja muut yksilölliset tarpeet.
- Motivaation ylläpitäminen: Valmentajien rooli asiakkaiden innostuksen säilyttämisessä ja turvallisen ilmapiirin luomisessa.

3. ma-ti 24.-25.3. klo 9-16 Kälviällä
Liikunta arjen taitona ja valmennuksen jatkuvuus
Viimeisellä tapaamiskerralla keskitytään siihen, miten liikkumisesta tehdään pysyvä osa asiakkaan arkea. Valmentajat saavat työkaluja, joiden avulla liikunnasta voi tulla osa asiakkaan identiteettiä. Erityisesti käsitellään, miten turvallinen tila ja hyväksyvä ilmapiiri tukevat asiakkaan kehitystä.

Keskeiset teemat:

- Liikunnan soveltaminen arjen taidoksi: Valmentajat oppivat auttamaan asiakkaita näkemään itsensä liikkujina ja omaksumaan liikkeen ilman pakon tunnetta.
- Liikkujan identiteetti: Miten luoda asiakkaalle tila, jossa hän voi kehittää itseään ja tuntea olonsa turvalliseksi liikkeen parissa.

Koulutus on käytäntöpainotteinen ja lähipäivät tapahtuvat tekemällä harjoitteita, liikkumalla, keskusteluina ja omia ajatuksia ylös kirjoittaen. Teoria tulee käytännön lomassa ja näkyy koulutuksen käytännöissä. Muistiinpanovälineet saat kansanopistolta. Laita päälle liikuntaan soveltuvat vaatteet, kerrospukeutuminen on suotavaa.

Lisätietoja

Lisätietoja
Kouluttajana toimii Elina Ikonen, kokenut somatiikan kouluttaja ja tanssi/liiketerapeutti. Hän on sosionomi (AMK), erikoistunut sosiaalipedagogiikkaan ja luoviin terapioihin. Elina on myös ammatillinen opettaja, neuropsykiatrinen valmentaja sekä työnohjaaja. Hänen työnsä nojaa sosiaalipedagogiikan viitekehykseen ja transformatiiviseen pedagogiikkaan, jotka ohjaavat osallistavaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa valmennustyöhön. Elinalla on pitkä kokemus neuropsykiatristen erityispiirteiden parissa työskentelemisestä ja kehollisuuden integroimisesta osaksi hyvinvointia.

Koulutusmaksu 330 € laskutetaan kahdessa erässä koulutuksen aikana.

Keski-Pohjanmaan kansanopisto tarjoaa koulutuksen aikana lounaan ja kahvit. Majoitus on mahdollinen opiston tiloissa hintaan 35 euroa/yö, sisältäen aamiaisen ja liinavaatteet.

Päätös koulutuksen toteutumisesta perustuu hakijoiden määrään.


MITÄ ON SOMATIIKKA?

Somatiikka on menetelmä, joka vahvistaa kehon ja mielen yhteyttä tanssin ja liikkeen avulla. Sen tavoitteena on auttaa ihmistä löytämään kehollisen viisautensa ja syventää itseymmärrystä. Somatiikassa keskeistä on tietoisen liikkeen ja kehon kokemuksen tutkiminen. Ihminen on oman kehonsa asiantuntija, ja valmentaja toimii opastajana matkalla kohti kehon ja mielen yhteyttä. Somatiikka harjoittaa liikkeen ja kehon havainnointia, aistimista, tunteita, ajattelua ja vuorovaikutusta. Menetelmä parantaa kehon tietoisuutta, edistää liikkuvuutta ja tarjoaa uusia tapoja ilmaista itseään sekä parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.


Lisätietoja: info.kansanopisto@kpedu.fi

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan kansanopisto
Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ


Kysy koulutuksesta

Puhelin: 040 8085 035

Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen pal­velukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.

Lue lisää

Kokkolalainen Olli Ontronen oli jämäh­tänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkai­see -mentaliteetin sopivan hänen luon­teelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.

Lue lisää

Terveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoi­mapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sel­laiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikari­nen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasun­toon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.

Lue lisää

Sanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.

Lue lisää

Kokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.

Lue lisää

Yli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.

Lue lisää

Viisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.

Lue lisää

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin. 

Lue lisää

Piia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.

Lue lisää

Keskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.

Lue lisää

Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.

Lue lisää

Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.

Lue lisää

Kälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.

Lue lisää

Luotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.

Lue lisää

Pietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.

Lue lisää

Oral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.

Lue lisää

Hilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.

Lue lisää