NLP Practitioner

Tavoite

NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi (neuro-linguistic programming) on malli siitä, miten ihmisaivot toimivat. Se perustuu ajatukseen, että mieli ja keho ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. NLP:n menetelmillä voi saada välineitä itsetuntemuksen lisäämiseen, stressinhallintaan, tavoitteiden saavuttamiseen ja erilaisten näkökulmien ymmärtämiseen.
Lisäksi sanallista ja sanatonta viestintää havainnoimalla voi saada avaimia erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. Ihmisen välimatka toiseen on yhtä pitkä kuin välimatka omaan itseen.
NLP:n voi kokea ”mielen kuntosalina”. Siinä missä fyysistä hyvinvointiaan voi kohentaa kuntosalilla, mielen kuntosalilla treenataan NLP –ohjelmalla! NLP Practitioner –koulutusohjelmassa saadaan perustietoa NLP:stä ja käydään läpi lähes 40 NLP:n perustekniikkaa mm.
samauttaminen, VAK-tyylit, loogiset tasot, Omat sisäiset rajat, Kolme näkökulmaa ja Hyvin muotoiltu tavoite. Iloisessa ja sallivassa ilmapiirissä tehdään myös erilaisia rentoutumisharjoituksia sekä työstetään kurssin asioita myös luovin menetelmin musiikin, piirtämisen ja kirjoittamisen keinoin.
Voi sanoa, että NLP:tä on meissä kaikissa. Se on elämää. Sen avulla voi tutkia, mitä ihmisissä, minussa ja sinussa tapahtuu, kun voit hyvin, onnistut ja opit helposti!

Sisältö

NLP Practitioner -koulutuksen pituus on ilman kahvi- ja ruokataukoja 132 h, 1 h = 45 min, 16 päivää. Päivien pituus on lauantaisin ja sunnuntaisin 9.00-16.00.

Aikataulu:
18.-19.1.2025
15.-16.2.
15.-16.3.
5.-6.4.
24.-25.5.
6.-7.9.
4.-5.10.
15.-16.11.


Koulutuksessa sallitaan 10 % poissaolo (noin kaksi päivää). Kolmesta neljään päivän poissaolon voi korvata kouluttajan kanssa sovitulla tavalla. Jos poissaoloja on enemmän kuin neljä päivää, on kurssi suoritettava uudelleen, jotta on oikeutettu saamaan NLP Practitioner –todistuksen.
NLP Practitioner –koulutuksen käytyään voi hakeutua NLP Master Practitioner –koulutukseen. Kouluttaja: Janne Turunen, KM, luokanopettaja, NLP Trainer, NLP Master Coach, kouluttaja, valmentaja

Lisätietoja

Koulutus toteutuu Keski-Pohjanmaan Kansanopistolla Kälviällä, jossa on mahdollista yöpyä kurssihotellissa. Koulutusmaksu laskutetaan kuukausierissä. Koulutusmaksu sisältää opetuksen, runsaan materiaalikansion sekä lounaan lähiopetuspäivinä. Lisätiedot koulutuksen sisällöstä: Janne Turunen, puh. 050-546 9630 tai jannetu@kase.fi Käytännön järjestelyt: puh. 040 8085 035/koulutussihteeri tai info.kansanopisto(at)kpedu.fi

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan kansanopisto
Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ


Kysy koulutuksesta

Puhelin: 040 8085 035

Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen pal­velukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.

Lue lisää

Kokkolalainen Olli Ontronen oli jämäh­tänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkai­see -mentaliteetin sopivan hänen luon­teelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.

Lue lisää

Terveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoi­mapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sel­laiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikari­nen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasun­toon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.

Lue lisää

Sanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.

Lue lisää

Kokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.

Lue lisää

Yli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.

Lue lisää

Viisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.

Lue lisää

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin. 

Lue lisää

Piia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.

Lue lisää

Keskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.

Lue lisää

Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.

Lue lisää

Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.

Lue lisää

Kälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.

Lue lisää

Luotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.

Lue lisää

Pietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.

Lue lisää

Oral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.

Lue lisää

Hilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.

Lue lisää