Savonlinnasta 15-vuotiaana Kannukseen muuttaminen ei ollut Siiri Kaskiselle mikään ongelma, sillä Kannuksessa odottivat unelmaopinnot. Siiri kertoo etsineensä mahdollisuuksia koira-alan opintoihin jo seitsemänneltä luokalta lähtien, ja Kannuksesta löytyi juuri sopiva. Nyt opintoja on kennelpainotteisessa koulutuksessa takana parisen viikkoa, eikä hymy ole hyytymään päin.
–Päinvastoin, tämä on ollut unelmien täyttymys ja paljon enemmänkin. En olisi koskaan pystynyt kuvittelemaan, että tämä olisi näin kivaa tai että ihmiset olisivat näin ihania. Opettajatkin ovat niin mukavia ja rentoja.
Parin viikon opiskelukokemuksen perusteella Siiri osaa jo kertoa, että tulee tulevaisuudessa varmuudella työskentelemään koirien tai muiden eläinten parissa. Kpedun Kannuksen toimipaikassa hän on päässyt jo tutustumaan moniin eläimiin, kuten alpakoihin, lampaisiin, kaneihin, marsuihin, kilpikonniin ja koiriin.
Siirin kämppiksenä on muun muassa espanjanvesikoira Elli.
Koirat eivät Siirille tietenkään uusi tuttavuus ollut, sillä kotona Savonlinnassa niitä on ollut useita. Mukaan Kannukseen muuttikin espanjanvesikoira Elli. Ellin kanssa Siiri on nyt parin viikon aikana ehtinyt osallistumaan muun muassa käytännön treeneihin.
Myös vapaa-aika kuluu kennellinjalaisilla pitkälti koirien parissa. Siiri kertoo, että vapaat hetket kuluvat nekin koirien kanssa treenaillen tai niiden kanssa lenkkeillen. Kämppäkavereiksi Siiri ja Elli ovat saaneet kolme ihmiskämppistä ja kolme koirakämppistä.
–Sekä ihmiset että koirat tulevat hyvin toimeen, Siiri kertoo hymyillen.
–Aika paljon vietämme tosiaan aikaa koirien kanssa, mutta välillä käymme ihan ihmisten kesken pelaamassa esimerkiksi paintballia. Kannus ei ollut minulle lainkaan tuttu paikka, joten on ollut kiva tutustua paikkoihin uusien kavereiden kanssa.
Kolmen vuoden päästä eläintenhoitajaksi valmistuva Siiri kertoo tulevaisuuden ammatin olevan vielä vähän harkinnan alla.
–Samalta linjalta voi lähteä niin moneen suuntaan. Itse voisin ajatella olevani tulevaisuudessa esimerkiksi klinikkaeläinhoitaja tai jopa eläinlääkäri, hän tuumii.
Teksti: Martina Store
Kuva: Eeva Huotari
