EUROOPANLEHTIKUUSI
Larix decidua
Koko: 20–35 m
Kotipaikka: Keski-Euroopan vuoristoalueet ja Karpaatit.
Kuvaus: Kesävihanta havupuu. Latvus leveän kartiomainen, harva, uloimmat haarat usein riippuvia.
Kasvupaikka: Valoisa, keskiravinteinen, tuore. Vaatimaton kasvupaikan suhteen, kasvaa myös savimailla.
Menestyminen: Vyöhykkeet I–VI
Euroopanlehtikuusi kasvaa tuoreissa keski- ja runsasravinteisissa metsissä ensisijaisesti Alpeilla. Hajaesiintymiä on lisäksi Sudeettien, Slovakian ja Karpaattien alueella. Se on vuoristopuu, joka muodostaa metsänrajan pensaslepän, sembra- ja vuorimännyn kera. Alpeilla ylimmät kasvupaikat ovat 2500 metrin korkeudella.
Parhaimmillaan Euroopanlehtikuusi saavuttaa 35 metrin pituuden, Latvus on leveän kartiomainen ja harva. Emikukinto on tavallisesti purppuranpunainen. Käpy on 2–4 cm pitkä ja munan muotoinen, käpysuomuja on 40-50 ja ne ovat uurteisia ja tylppiä. Kaikista käpysuomuista näkyy kärkipuoliskoa lähes yhtä pitkälti. Peitinsuomut ovat hieman näkyvissä kävyn tyviosassa. Kävyt kypsyvät kukkimiskesänä. Eri lehtikuusilajit voi varmimmin erottaa toisistaan kävyn muodon perusteella.
Laji on siperianlehtikuusen jälkeen eniten viljelty lehtikuusi Suomessa. Parhaimmillaan se on yhtä tuottoisa kuin siperianlehtikuusi, mutta sen laatu on paksumpien oksien ja rungon mutkaisuuden takia huonompi kuin siperianlehtikuusen. Euroopanlehtikuusi voi uudistua Suomessa luontaisestikin. Jos eri lehtikuusilajit kasvavat toistensa läheisyydessä, ne voivat risteytyä. Näiden hybridien kasvu voi olla parempi kuin molempien peruslajien kasvu. Puulajin ekologiset ominaisuudet, käyttömahdollisuudet ja puuaine ovat euroopanlehtikuusella samankaltaiset kuin siperianlehtikuusella.
Levinneisyys
