MÄNTY
Pinus sylvestris
Koko: 15-20(-40) m
Levinneisyys: Euraasia, boreaalinen vyöhyke Länsi-Euroopasta Atlantin rannalta halki Venäjän Tyynelle merelle asti.
Kuvaus: Ikivihreä puu, joka voi elää yli 600-vuotiaaksi. Neulaset kasvavat pareittain ja kävyt ovat kartiomaisia, lyhyitä ja melko pieniä.
Kasvupaikka: Kuivat ja tuoreet, niukka-, keski- ja runsasravinteiset metsät, rämeet, kalliot. Usein pioneeripuu.
Menestyminen: Koko Suomi, aivan pohjoisimmassa Lapissa harvinaisempi.
Mänty eli metsämänty kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Sen levinneisyysalue ulottuu Espanjasta Keski-Euroopan kautta Fennoskandiaan ja itäiseen Siperiaan. Se on ollut aiemmin tavallinen myös Britteinsaarilla, mutta liikahakkuiden takia jäljellä on enää hajanaisia alkuperäisesiintymiä Skotlannissa.
Männyt rungon yläosa on punaruskea ja hilseilevä, alaosa mustan- tai harmaanruskea, syväuurteinen. Yli 150-vuotiaiden mäntyjen alaosa on paksua kilpikaarnaa, joka suojaa niitä hyvin esim. metsäpaloilta. Männyn neulaset kasvavat pareittain kääpiöversoissa ja pysyvät puussa tavallisesti 3-5 vuotta. Männyn kukinta-aika sijoittuu kesäkuun alkupuolelle ja sen siitepöly on keltaista ja värjää paikoin vesiä. Männyn kävyt ovat kartiomaisia, lyhyitä, melko pieniä ja ne kasvavat usein kolmittain-viisittäin. Männyn juuret kasvavat syvälle maahan, minkä vuoksi se kestää hyvin kovia tuulia.
Mänty on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa mänty kasvaa merenpinnan tasolta 1 000 metrin korkeudelle, mutta eteläosissa se on korkeiden vuoristoalueiden puu, kasvaen 1 200–2 500 metrin korkeudella.
Suomessa mänty muodostaa lähes puolet maan puustosta, ja se kasvaa kaikkialla maassa korkeimpia tuntureita ja uloimpia saaristoluotoja lukuun ottamatta. Männystä käytettyjä nimityksiä suomen kielessä ovat myös länsimurteissa käytetty honka ja itämurteissa käytetty petäjä. Mänty elää tavallisesti 200–300-vuotiaaksi. Suomen tiettävästi vanhin mänty on iältään melkein 800 vuotta.
Suomessa mänty oli tärkeä raaka-aine tervanpoltossa ennen teollistumisen aikaa. Nälkävuosina männyn jälsi- ja nilakerroksesta tehtiin pettujauhoja. Männyn puuaines on pehmeähköä. Sydänpuu on lahonkestävää ja selvästi pintapuuta tummempaa. Mäntyä käytetään rakennuspuuna ja se sopii hyvin ulkorakenteisiin. Sitä käytetään myös sellun valmistuksessa ja huonekalujen valmistuksessa.
Levinneisyys
