HARMAALEPPÄ

Koko: 3-20(-27) m

Levinneisyys: Koko Skandinavia, suuri osa Keski-Eurooppaa, Itä-Eurooppa, pitkälle Venäjällä.

Kuvaus: Yksikotinen puu tai iso pensas, usein juurivesaryhminä. Harmaa runko, kartiomainen latvus, yleensä mattapintaiset lehdet. Varistaa lehtensä vihreinä. 

Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, vähä–keskiravinteinen, kuiva–tuore–märkä; kuivassa jää matalaksi pensaaksi.

Menestyminen:  Vyöhykkeet I–VII

Harmaalepän levinneisyys ulottuu Keski-Euroopan Alpeilta Skandinavian kautta Länsi-Siperiaan. Suomessa harmaaleppää tavataan metsänrajaseudulle saakka.

Laji on nimensä mukaisesti harmaakuorinen ja himmeälehtinen. Lehdet ovat soikeat, suippokärkiset ja karvaiset. Harmaaleppä on yksikotinen ja tuulipölytteinen. Se kukkii huhti- toukokuussa lehdettömänä. Harmaalepän siemen valmistuu syksyllä ja pääosa siemenistä varisee hangelle itäen vasta seuraavana keväänä. Laji uudistuu kasvullisesti nopeasti vesoista. Leppien tärkeä biologinen ominaisuus on kyky yhteyttää symbioottisten bakteerien avulla ilmakehän vapaata typpeä, mikä tekee lepät metsämaan hoidossa tärkeiksi.

Harmaaleppä menestyy parhaiten tuoreilla, syvämultaisilla, runsasravinteisilla mailla. Hyvillä kasvupaikoilla harmaaleppä muodostaa puumaisen rungon, mutta huonoilla kasvupaikoilla se jää matalahkoksi pensaaksi. 

Harmaaleppä on lyhytikäinen pioneeripuulaji, joka kasvaa nopeasti, uudistuu tehokkaasti kasvullisesti ja saavuttaa enintään 60 vuoden iän. Harmaaleppää käytetään polttopuuna, savustuksessa ja levyteollisuudessa. Nopeakasvuisena se sopii hyvin suojakasviksi.