METSÄVAAHTERA

Koko: 10-20(-30) m

Levinneisyys: Eurooppa, Suomessa Etelä-Suomi ja Keski-Suomen eteläosat.

Kuvaus: Pyöreälatvuksinen puu, jolla leveät sormihalkoiset lehdet. Näyttävä vaaleanvihreä kukinta keväällä, keltasävyinen syysväritys. Viljelyssä on myös puna- ja kirjavalehtisiä lajikkeita.

Kasvupaikka: Aurinkoinen, puolivarjoinen tai varjoinen, runsasravinteinen, tuore, mutta läpäisevä (ei märkä) kasvupaikka.

Menestyminen: Vyöhykkeet I–IV (V).

Vaahtera kasvaa Euroopan lauhkeassa vyöhykkeessä, Välimeren maiden vuoristossa ja havumetsävyöhykkeen eteläosissa. Suomen luontaiset esiintymät ovat pääosin Lounais-Suomen tammivyöhykkeellä, levinneisyyden pohjoisrajana pidetään Pori–Tampere–Kuopio–Joensuu -linjaa.

Vaahtera kasvaa 15–20 metriseksi, leveä- ja tiivislatvuksiseksi puuksi. Runko on harmaa, nuorena sileä, myöhemmin kapeauurteinen. Lehdet ovat 3- tai 5-halkoisia. Vaahtera kukkii touko–kesäkuun vaihteessa, jolloin latvus on täynnä keltaisia, huiskilomaisia, hyönteispölytteisiä kukkia. Kaksiosaiset, siivelliset lohkohedelmät kypsyvät kesän lopulla. Siemenet leviävät helposti ja itävät nopeasti seuraavana keväänä. Vaahtera on nuorena nopeakasvuinen. Se saavuttaa luonnonolosuhteissa noin 150 vuoden iän, mutta rakennetussa ympäristössä puiden ikä jää lyhyemmäksi.

Metsävaahtera on rehevimpien lehtojen laji. Se menestyy hyvin varjossakin suuren yhteyttävän lehtipinta-alansa ansiosta. Vaahterametsiköt on meiltä hävitetty pellonraivauksessa; jäljellä on yleensä vain puuryhmiä. Metsävaahtera kasvaa usein yhdessä tammen, lehmuksen, saarnen ja pähkinäpensaan kanssa. Se leviää helposti pihapuista lähimetsiin, joten viljelykarkulaisten ja luontaisten esiintymien erottaminen voi joskus olla vaikeaa.

Kauniin kukintansa ja punakeltaisen syysvärinsä vuoksi vaahtera kuuluu pihojen ja puistojen suosituimpien lehtipuiden joukkoon. Tuuhealatvuksisena se soveltuu myös hyvin melunsuojaukseen ja sitomaan ilman pölyhiukkasia. Metsävaahterasta on saatavana myös punalehtisiä lajikkeita, jotka ovat kuitenkin kestävyydeltään päämuotoa arempia.

Tasalaatuisuutensa, vaaleutensa ja kiiltävän pintansa vuoksi vaahteraa Sitä käytetään selluloosa-, huonekalu-, vaneri- ja sorviteollisuudessa, parkettina, seinäpaneelina ja soittimien raaka-aineena.