RAUDUSKOIVU

Rauduskoivu esiintyy luontaisena laajalla alueella Euraasiassa. Rauduskoivun luontainen levinneisyysalue on Euraasiassa. Etelässä raja kulkee Pyreneiden vuoristossa ja jatkuu Välimeren kautta Mustanmeren läpi Aasiaan. Pohjoisessa rauduskoivua esiintyy suunnilleen 70. leveyspiirille asti. Levinneisyysalueen itäraja vaihtelee eri lähteissä sen mukaan, miten aasialaiset koivut on luokiteltu eri lajeihin ja alalajeihin. Joidenkin mukaan levinneisyys päätyy Uralille, toisten mukaan jatkuu Kaukoitään saakka. Rauduskoivu on tuotu Pohjois-Amerikkaan koristekasviksi ja se on levinnyt paikoin luontoon. Rauduskoivu syrjäyttää kotoperäisiä lajeja ja se on paikoin luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi.

Rauduskoivun runko on paksu ja rosoinen. Rauduskoivu on kooltaan suurempi kuin hieskoivu ja tulee yleisesti 25 metrin pituiseksi. Rauduskoivun nuoret vuosikasvaimet ovat karheapintaisia, hieskoivun sileitä. Nuoren rauduskoivun tuohi on valkoista, mutta vanhemman puun rungon tyviosa muuttuu mustakaarnaiseksi ja halkeilee. Lehdet ovat ruodillisia, kaljuja ja laidoiltaan toissahaisia. Rauduskoivun lehti on muodoltaan kolmiomainen tai vinoneliömäinen, kun taas hieskoivun lehti on pyöreämpi. Raudus- ja hieskoivua ei ole helppoa erottaa toisistaan, sillä hieskoivu on monimuotoinen. 

Suuren siemenmäärän takia rauduskoivu on pioneerilaji, joka leviää nopeasti kasvipeitteettömille maille. Se on ollut ensimmäisiä lajeja, jotka levittäytyivät jääkauden jälkeen paljastuneille alueille. Rauduskoivu voi lisääntyä myös suvuttomasti vesoista, kun vanhan puun kannosta nousee uusia alkuja. Tämä on kuitenkin harvinaisempaa kuin hieskoivulla.

Rauduskoivu menestyy parhaiten keski- ja runsasravinteisilla kasvupaikoilla. Metsätyyppiluokittelussa parhaita koivun kasvupaikkoja ovat lehdot sekä käenkaali-mustikka- ja mustikkatyypin maat. Toisin kuin hieskoivu, joka pärjää myös märillä turvemailla, rauduskoivu ei selviä vähähappisessa ympäristössä.

Koivun puuaines on tiivistä ja sopii hyvin sekä polttopuuksi että puusepäntöihin, esimerkiksi huonekalujen valmistukseen. Koivusta saatavaa lyhytkuituista selluloosaa sekoitetaan paperiteollisuudessa havupuuselluun paperin laadun parantamiseksi. Koivun muillekin osille on monenlaista käyttöä tuohitöistä rohdosvalmisteisiin. Koivusta saadaan myös ksylaania, josta tehdään ksylitolipurukumia. Koivun mahlasta saadaan makeita juomia. Lehdistä voi tehdä yrttiteetä. Nuoria lehtiä eli hiirenkorvia voi syödä tuoreena tai keitettyinä. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.