Ajankohtaista
AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu vieraili Kpedussa 13.2. – vierailukäynti sisälsi myös seminaari- ja keskustelutilaisuuden sekä sidosryhmien paneelin
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu vieraili Kpedussa 13.2. Vierailun yhteydessä järjestettiin myös seminaari- ja keskustelutilaisuus, jonka aluksi ja paneelin pohjustukseksi toimitusjohtaja Lamppu käytti Ammatillinen koulutus – muutoksessa mukana -nimisen ajankohtaiskatsauksellisen puheenvuoron.
Sen jälkeen panelisteina toimineet Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä, Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEKin toimitusjohtaja Anne Pesola, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian aluekehittäjä Fredrik Sandelin, Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja Petri Jylhä ja Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Perttu Kellomäki pitivät kukin oman lyhyen alustuksensa. Tilaisuuden päätteeksi panelistit koottiin vielä yhteen ja seminaariosallistujat pääsivät esittämään heille kysymyksiä.
Tilaisuuden avasi, juonsi ja puheenvuorot panelisteille jakoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtaja Liisa Sadeharju.
Kaiken kaikkiaan edellä mainitut työelämä- ja alueen kehittämisen kumppanitoimijat onnistuivat ammatillisen koulutuksen jatkuvan kehittämisen ja palvelutehtävän nimissä sekä muutoinkin haastamaan ja sparraamaan paikalla olleita Kpedun luottamushenkilöiden, ylimmän johdon, opetuksen toimialapäälliköiden ja muiden sidosryhmien edustajia. Pääviesti oli se, että Kpedun ja sen sidosryhmien välistä hyvää yhteistyötä on jatkettava ja tiivistettävä sekä Kpedun elinkeino- ja työelämäyhteistyössä riittää kehittämisen varaa edelleen.
Toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu: Reformi on pysyvää
Vajaa puoli vuotta AMKE ry:n toimintaa johtanut toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu totesi alustuksessaan, että ammatillinen koulutus elää koulutusjärjestelmistä kaikkein lähimpänä jatkuvan muutosmyllerryksen keskellä olevaa työelämää.
Lampun mukaan yhden vuoden ikään ennättäneessä reformissa, jonka toteuttamisessa riittää edelleen yllin kyllin haasteita, on edettävä todellinen tieto ja tositarinat edellä. Tässä yhteydessä hän myös siteerasi Platonia: ”Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.”
Lamppu sanoi, että vallitsevassa yhteiskunnallisessa kehityksessä on liikkeellä todella suuria murrosvoimia kuten kasvava työvoimapula ja osaamisjärjestelmän muutos. Siksi ammatillisen koulutuksen uudistaminen on Lampusta välttämätöntä. Hän sanoi myös, että reformi on ammatillisessa koulutuksessa pysyvää. Ja jatkoi: - Ammatillinen koulutus on yhteiskunta pienoiskoossa. Siksi siihen sisältyvät myös kaikki ääri-ilmiöt, jotka tuovat tullessaan koulutuksen järjestäjille omat haasteensa.
Lamppu kehotti Kpedua muiden koulutuksen järjestäjien tavoin kehittämään edelleen yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä, jota tehdään tällä hetkellä aivan liian vähän, opiskelijoiden työssä tapahtuvan oppimis- ja muussa vastaavassa mielessä. Ei vähiten siksi, että osaavan työvoiman puute rajoittaa yritysten kasvua. - On huolehdittava kaikin tavoin siitä, että ammatillinen koulutus tuottaa osaavaa väkeä työmarkkinoille ja vastaa muuttuneisiinkin työelämän tarpeisiin. Ammattiosaaminen kun on myös investointi.
Lamppu nosti framille myös mahdottoman yhtälön: viimeisen viiden vuoden aikana ammatillisesta koulutuksen rahoitusta on leikattu 300 miljoonaa euroa, kun taas viimeisen kymmenen vuoden aikana ammatillisessa koulutuksessa olevien määrä on lisääntynyt 25.000:lla.
Hän muistutti myös siitä, että puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia ja heistä 2/3 yli 20- vuotiaita.
Eduskuntavaalien lähestyessä Lamppu naulasi lopuksi kiinni edunvalvontajärjestö AMKE ry:n Ammattiosaaminen 2023 -vaalitavoitteet: 1. Osaaminen ratkaisee. Siksi ammatillinen koulutus tarvitsee vähintään kohtuulliset resurssit eli lisärahaa 80 - 100 miljoonaa. Valtionosuuden perusrahoitusta on nostettava vähintään 10 %. 2. Tutkinto nuorille, 3. Osaamisstrategia aikuisväestön osaamistason nostamiseksi ja jatkuvan oppimisen lisäämiseksi. 4. Digi muuttaa työtä. (Digitalisaatio muuttaa osaamistarpeita hurjaa vauhtia, joten on löydettävä myös uusia toimintamalleja. Esitettyjen arvioiden mukaan digitalisaation vuoksi seuraavan 10 vuoden aikana noin miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudelleen.) 5. Maahanmuuttajista lisää osaajia, sillä oma väestö ei riitä. 6. Ohjattu ja itsenäinen opiskelu on oltava riittävällä tasolla.
Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä: Enemmän keskinäistä kontaktia
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä kehotti puheenvuorossaan Kpedun opiskelijoita ja mahdollisuuksiensa mukaan myös opettajia hakeutumaan tavalla ja toisella entistä enemmän keskinäiseen kontaktiin alueen yritysten kanssa.
Suomen Yrittäjissä on yli 280.000 jäsenyritystä. Järkkälän mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä niistä 50.000 kanssa. - Ammatillisella koulutuksella lienee siis peiliin katsomisen paikka, hän herätteli paikalla ollutta Kpedun kuulijakuntaa. Semminkin, kun työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, joista 93,2 % on 1 - 9 työntekijän mikroyrityksiä.
Järkkälä totesi myös, että yrittäjyyteen löytyy kyllä tarvittavaa imua, nuorissakin sukupolvissa. Hän kiitteli sitä, että Kpedussa panostetaan yrittäjyysopintoihin, mikä osaltaan edistää opiskelijoiden valmiuksia yrittäjiksi. Järkkälä vannoi myös digitalisaation ja robotiikan nimiin. - Kpedussa on tässäkin mielessä oltava ajan valtimolla eli satsattava myös edellä mainittujen opetuskokonaisuuksien kehittämistyöhön.
Toimitusjohtaja Anne Pesola: Koulutussisältöjen kehittämistyöhön osallistuminen
Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEKin toimitusjohtaja Anne Pesola kertoi, että KOSEKin toiminta-alueella on monipuolinen elinkeinorakenne, joista suurimpina suurteollisuus, vähittäiskauppa, tavarakuljetus, maa- ja metsätalous sekä metalli. Kokkolan – Pietarsaaren alueen kokonaisasukasmäärä on n. 110.000.
KOSEKin tavoitteena on vaikuttaa osaltaan siihen, että nykyinen Kokkolanseudun 72 %:n työllisyysaste nousee 75 %:iin. - Se on kova tavoite, mutta siihen pyritään, Pesola totesi. Hän kehotti Järkkälän tavoin myös panostamaan osaamisen tason nostamiseen ja uuden osaamisen työkalujen haltuun ottamiseen.
Pesola listasi myös joitakin tavoitteita: Aiemmin tehty ja onnistuneeksi osoittautunut ennakointityö on otettava takaisin käyttöön. Hän toivoi myös sitä, että KOSEK ja muut Kpedun sidosryhmät pääsisivät osallistumaan nykyistä enemmän Kpedun toimialojen koulutussisältöjen kehittämistyöhön.
Lisäksi opiskelijoiden osaamistaso on saatava varmistettua vallitsevaa paremmalle tasolle. Pesolakin esitti toiveen siitä, että Kpedun opettajat ennättäisivät opetustyönsä ohessa jalkautua entistä enemmän alueen elinkeino- ja työelämään. Lopuksi hän muistutti uuden EU-ohjelmakauden alkamisesta, mikä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia esimerkiksi henkilöstön osaamisen lisäämiseen.
Aluekehittäjä Fredrik Sandelin: Koputtakaa enemmän yrittäjien ovelle
Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian aluekehittäjä Fredrik Sandelin kertoi, että Kpedussa opiskelee tällä hetkellä noin 200 pietarsaarelaista, joista valtaosalle on järjestynyt Pietarsaaren seudulta paikka työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen.
Vaikka Pietarsaaren seudun elinkeino- ja työelämällä meneekin hyvin, siellä esiintyy myös alakohtaista työvoimapulaa. Sandelinin mukaan myös maahanmuuttajia tarvitaan. Hän näkee paljon myönteistä potentiaalia Kpedun ja Pietarsaaren seudun yrityselämän välisen yhteistyön edelleen kehittämisessä. Henkilöstörekrytointiin on niin ikään panostettava, Sandelin sanoi.
Kehittämisjohtaja Petri Jylhä: Nuorten tietoisuutta Kaustisen seutukunnan nykyisistä ja tulevista mahdollisuuksista lisättävä
Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja Petri Jylhän mukaan Kaustisen seutukunnan elinkeino- ja työelämälle kuuluu hyvää, vaikka turkisalan vallitseva suhdanne osaltaan ennustaakin jotain muuta.
- Mikäli arviointivaiheessa olevat Keliber Oy:n kaivoshanke ja kolme tuulivoimapuistoa toteutuvat, ne ovat tuomassa merkittävää lisäbuustia Kaustisen seutukunnan alueelle. Investointien yhteisarvo on n .1,5 miljardia euroa, Jylhä kertoi.
Jylhän mukaan kaikki tämä indikoi osaltaan myös tulevia moninaisia koulutustarpeita, joihin Kpedu pystyy vastaamaan nykyisellä koulutustarjonnallaan hyvin. - Kaustisen seutukunta on tehnyt jo pitkään hyvää ja tuloksellista yhteistyötä Kpedun kanssa, Jylhä kiittelee.
Haasteina Jylhä näkee seutukunnassa poismuuton ja asukasluvun vähenemisen sekä työvoimapulan. Olennaista hänestä on se, että nuorten tietoisuutta alueen nykyisistä ja tulevista mahdollisuuksista lisätään eri tavoin. - Lähtien arkisella ruohonjuuritasolla tehtävästä tiivistä ja saumattomasta eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä.
Palvelujohtaja Perttu Kellomäki: Työllistä reserviä löytyy vielä
Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Perttu Kellomäen mukaan Kokkolanseudun työttömyysaste on n. 7 - 8 %. Hän totesi myös, että työllistä reserviä löytyy vielä.
Kellomäki heitti pohdittavaksi, kannattaako yrityksen kouluttaa omatoimisesti työntekijänsä uusiin työtehtäviin vai hankkia rekrytointikoulutus ns. kovalla rahalla. Ja edelleen, mihin riittää perusosaaminen ja missä määrin on perusteltua toteuttaa kohdennettua oppimista.
Kellomäki peräänkuulutti joustavia, räätälöityjä koulutusmalleja ja sitä, että henkilöstön osaamista kasvatetaan yrityksen sisällä. Hän nosti esille myös yksilön vastuun oman osaamisensa ajan tasalla pitämisestä.
Lamppu työskenteli 17 vuotta Suomen Yrittäjissä
Veli-Matti Lamppu aloitti Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n uutena toimitusjohtajana 1.9.2018 alkaen. Sitä ennen Lamppu työskenteli Suomen Yrittäjissä yhteensä 17 vuotta, ensin koulutusasiamiehenä, koulutuspäällikkönä sekä viimeiset viisi vuotta koulutuksesta, innovaatioista ja kansainvälistymisestä vastaavana johtajana.
Lähes kahden hallituskauden aikana Lampun yksi keskeisimpiä tehtäviä Suomen Yrittäjissä oli vaikuttaa ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön sisältöön, esimerkiksi yrittäjien koulutusmahdollisuuksien useat uudistukset, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, ammatillisen aikuiskoulutuksen työelämän koulutus- ja palvelutehtävä sekä ammatillisen koulutuksen reformi ja siihen sisältyvä koulutussopimus. Veli-Matti Lamppu on koulutukseltaan kasvatustieteiden lisensiaatti.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtajaksi siirtyneen Petri Lempisen tilalle AMKE ry:n toimitusjohtajaksi nimitetty Veli-Matti Lamppu vieraili Kpedussa ensimmäistä kertaa.
Tapanila-auditoriossa järjestettyyn seminaari- ja keskustelutilaisuuteen oli kutsuttu Kpedun yhtymähallitus ja yhtymävaltuuston puheenjohtajisto, laaja johtoryhmä ja Kpedun tutkintovastaavat sekä sidosryhmien edustajia.
Kpedun jälkeen AMKE ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Lampun Kokkolan matka jatkui vielä Keski-Pohjanmaan konservatorion vieraaksi.
Valtakunnalliset AMKE-päivät järjestetään Helsingissä 13.3. - 14.3.
