Ajankohtaista

Vietämme tänään 31.1. valtakunnallista ammattiosaamisen päivää. Suomessa opiskelee ammattiosaamista vuosittain yli 300 000 henkilöä. Näistä 52 % on naisia ja 48 % miehiä (AMKE 2023). Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus ja kohtaanto työelämän tarpeiden kanssa nostetaan esille toistuvasti. Kpedulla seuraamme valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistä ja sijoittumista opintoihin vuosittain. Viime vuosien aikana tuloksemme ovat kehittyneet hyvin. Omien tilastojemme mukaan keskimäärin 2018–2022 perustutkintoon valmistuneiden työllisten ja jatko-opintoihin sijoittuneiden opiskelijoiden määrä on ollut lähes 90 %. Vuoden 2023 lopulla työttömänä oli noin 11 % valmistuneista. Tämä osoittaa varsin hyviä tuloksia Kpedun koulutuksen vaikuttavuuden suhteen. Yleisemmin Suomessa 2009–2021 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista on ollut työllistynyt tai opinnoissa hieman yli 70 %, vuosi valmistumisen jälkeen.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä korostuu näinä aikoina erityisesti ennakointi ja koulutustarjonnan oikea-aikainen kohdentaminen. Koulutuksen kohtaanto työelämän tarpeiden kanssa ei ratkea rahoitusta lisäämällä. Tutkintoon valmistuneiden määräkään ei välttämättä lisäänny, vaikka rahoitus nousisi. Tarvitaan ymmärrystä millä tavoin ja mille alueille tutkintoon valmistuneet sijoittuvat. Lisäksi on tärkeä huomioida kokonaisuutena myös se, että ei-tutkintoon johtava lyhytkestoinen ammatillinen koulutus lisääntyy jatkuvasti. Esimerkiksi työvoimakoulutuksina toteutettavat rekrytointikoulutukset ovat tulosten ja vaikuttavuuden suhteen erittäin laadukkaita.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneet henkilöt sijoittuvat pääasiassa kotimaakuntaan tai naapurimaakuntiin. Kohtaanto ja vaikuttavuus eroavat ammattialoittain. Maakunnat ja seudut eroavat osaavan työvoiman tarpeiden suhteen. Isoissa kaupungeissa ja väestökeskittymissä ammatillisen koulutuksen tarjonnan ja tulosten osuvuus pitää arvioida toisella tavalla kuin haja-asutusalueita palvelevan oppilaitoksen kohdalla. Koulutustarjonnan laajuus tulee myös huomioida. Kauppakamarien 2024 tekemän osaajakyselyn tulosten mukaan työantajilla on eniten pulaa ammatillisen koulutuksen saaneista osaajista. Kpedun toiminta-alueella tämä on erityisen korostunutta. Alueen työllisistä henkilöistä selvällä enemmistöllä on ammatillinen koulutus. Tämä on erityislaatuinen tilanne koko Suomea ajatellen.

Tulevaisuus edellyttää meiltä toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä enemmän strategista osaamista, ennakointia, tiedolla johtamista ja kokeilevaa toimintakulttuuria. Ulkoinen mielikuva ammattikouluista voi olla sellainen, että uudistumme hitaasti ja palvelukyky vaihtelee. Osittain tällaisissa asioissa on totuuden siemeniäkin. Jos keskitymme pelkästään pitkäkestoiseen tutkintokoulutukseen, on hankala kehittää joustavuutta ja kyvykkyyttä toimia nopeasti työelämän tarpeiden mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen toimintavalmiudet riippuvat myös lainsäädännöstä ja erilaisista rahoitusmuodoista. Toimintansa aloittaneet työllisyysalueet ja JOTPA (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus) tarjoavat rahoitusmahdollisuuksia ja yhteistyötä lyhytkestoisten koulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Uusien ja erilaisten rahoitusmuotojen hyödyntäminen mahdollistaa edelleen uudenlaisten työelämälle ja opiskelijoille suunnattujen palveluiden toteuttamisen.

Miten suuntaamme tulevaisuuteen? Erittäin tärkeä kysymys. SAKKI ry:n (Suomen Ammattiin opiskelevien liiton) puheenjohtaja Patrik Tanner korosti 29.1. OKM:n seminaarissa, että vain hyvinvoivat ammattiopistot luovat kasvua. Tähän liittyy oleellisesti se, että ammatillisten oppilaitosten henkilöstön hyvinvointi on avain opiskelijoiden hyvinvoinnille. Näihin asioihin panostetaan merkittävästi, sillä opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen on keskeisiä kehittämisen tavoitteita ammatillisessa koulutuksessa. Siitä seuraa monia hyviä vaikutuksia.

Viettäkäämme yhdessä ammattiosaamisen kehittämisen teemapäivää – ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden!

Kokkolassa 31.1.2025

Ari Maunuksela

Johtaja

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä