MARJAOMENAPUU

Marjaomenapuulla on kaarevat tai ulkonevat punaruskeat oksat ja samanväriset silmut. Lehtiruoti on 2-5cm ja lapa 3-10 cm pitkiä. Lehdet ehytlaitaisia, soikeita-puikeita ja kärjestä pitkäsuippuisia, päältä kaljuja ja alta kaljuja tai hieman karvaisia. 

Kukinto on tavallisesti nelikukkainen. Kukat ovat punertavia-valkoisia ja halkaisijaltaan noin 3 cm. Kukasta kypsyvä pallomainen hedelmä on vaihtelee väriltään punaisesta keltaiseen ja muistuttaa kaukaa katsottuna kirsikkaa; vain noin senttimetrin mittaisia hedelmiä kasvaa useita yhdessä tiheässä ryppäässä. Kasvin kukinta tapahtuu keväällä, hedelmät kypsyvät syys-lokakuussa.

Marjaomenapuu on kotoperäinen suurimmassa osassa Pohjois-Aasiaa, mutta sitä viljellään myös muualla koristepuuna. Marjaomenapuu on sukunsa korkeimpia sekä kylmän- ja tuholaisenkestävimpiä lajeja, ja sitä käytetään muiden villiomenapuiden sekä viljeltyjen omenalajien kokeelliseen jalostukseen sekä perusrunkona vartetuille oksille.

 Marjaomenapuu kasvaa luonnonvaraisena yleisenä sekametsien mäkisillä rinteillä enintään 1500 metrin korkeudessa. Lajia on tuotu koristekasviksi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Erityisesti Suurten järvien alueella ja Yhdysvaltain koillisosissa laji on levinnyt myös luontoon. Marjaomenapuuta käytetään koristekasvina sen kukkien ja syömäkelpoisten hedelmien vuoksi.