PUNASAARNI

Punasaarni on kotoisin Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosista. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu koillisessa Nova Scotiaan ja Cape Bretonin saarelle, luoteessa Albertan kaakkoisosiin, lounaassa Texasin kaakkoisosiin ja kaakossa Georgiaan ja Floridan luoteisosiin.

Punasaarni on nopeakasvuinen puu, joka voi kasvaa lähes 40 metriä korkeaksi ja rinnankorkeusläpimitaltaan 60–75 senttimetriä paksuksi. Punasaarnella on roteva ja suora runko, leveä latvus ja pystyt haarat. Kaarna on punaruskeaa ja vanhemmiten leveäuurteista ja kapeiksi ja limittäisiksi harjanteiksi halkeilevaa. Lehvästö muuttuu syksyllä kullankeltaiseksi.

Päätöpariset ja parilehdykkäiset lehdet sijaitsevat vastakkain. Lehtilapa on 11–30 senttimetriä pitkä, 8–18 senttimetriä leveä ja jakaantunut 5–9 lehdykkään. Lehdykät ovat 8–15 senttimetriä pitkiä, selvästi ruodillisia, soikeita, suippoja tai pitkäsuippuisia ja hammas- tai ehytlaitaisia. Lehtien yläpinta on kiiltävän tummanvihreä, alapinta on vaaleampi. Punasaarni kukkii myöhäiskeväällä yleensä ennen lehtien puhkeamista. Pienet, kehälliset kukat muodostavat huiskiloita oksien kärkeen ja lehtihankoihin. Emikukista kehittyy 3–5 senttimetriä pitkiä siivekkäitä pähkylöitä.

Punasaarni on vaatimaton maaperän suhteen ja sietää kohtalaisesti tulvimista ja varjostusta. Parhaiten se menestyy runsasravinteisessa ja kosteassa maaperässä, joka läpäisee hyvin vettä ja sisältää savea, silttiä ja hiesua. Se kasvaa valta- tai sekapuuna tuoreissa ja kosteissa, keski- ja runsasravinteisissa lehtimetsissä, usein jokivarsilla ja tulvatasangoilla. 

Kauniin muotonsa, sopeutumiskykynsä sekä hyvän tuholais- ja taudinkestävyytensä vuoksi punasaarnea istutetaan paljon katujen varsille koristekasviksi ja käytetään vanhojen avolouhosten maisemoinnissa. Punasaarnen karkeasyinen puuaines on lujaa, kovaa, painavaa, taipuisaa ja erittäin iskunkestävää. Siitä tehdään lähinnä työkalujen kahvoja ja baseballmailoja mutta myös huonekaluja ja sisustuselementtejä.