Vuorimännyn neulasia

VISAKOIVU

Betula pendula var. carelica

Koko: 5-15 m

Levinneisyys: Visakoivua esiintyy luontaisesti Skandinaviassa, Karjalassa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Luontaisesti kasvavat visakoivut ovat harvinaisia. 

Kuvaus: Muhkurarunkoinen, usein kaartunut tai pensasmainen rauduskoivun muunnos. 

Kasvupaikka: Ravinnepitoiset metsämaat kuten lehdot, hieta- tai multapellot. 

Menestyminen: Etelä-Suomessa Jyväskylän korkeudelle asti luontaisesti, viljeltynä koko Suomessa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. 

Visakoivu on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Myös hieskoivulla on tavattu visautumista mutta se on paljon harvinaisempaa. 

Visakoivu on matala, joskus vain pensasmainen koivu, jonka runko muhkurainen ja tyvikaarna on tummaa ja uurtunutta. Puun runko on usein kaartunut, väärä tai pensasmainen, mutta se voi olla myös suorarunkoinen. Visakoivun puun väri on kellertävä, vuosilustot kiertyvät ja aaltoilevat. Puun sisään jää usein kuorta joka muodostaa ruskeita täpliä ja juovia. Puuaines on kaunista ja haluttua.

Visakoivua kasvatetaan ravinnepitoisilla metsämailla, esimerkiksi lehdoissa. Peltomailla jotka ovat hietaa tai multaa, mutta sen kasvupaikoiksi eivät sovellu turve-, savi-, ja hiesumaat. Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi.

Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan, ja se on Suomen arvokkain koivulaji. 

Visakoivuja
Kuva: Wikimedia Commons, Andrew Krizhanovsky