VUORIMÄNTY

Koko:  1–3 m 

Levinneisyys:  Keski-Euroopan vuoristot

Kuvaus:  Kooltaan ja muodoltaan vaihteleva havupensas tai pieni puu.

Kasvupaikka:  Aurinkoinen, tuore, vähäravinteinen, hiekkainen ja sorainen.

Menestyminen:  Vyöhykkeet I–VIII

Vuorimänty on luonnonvarainen Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa se kasvaa pääasiassa vuoristojen metsänrajavyöhykkeessä 1000–2200 metrin korkeudella. Eniten sitä tavataan Alpeilla. Vuorimännyn tärkeä ekologinen merkitys perustuu siihen, että se muodostaa suojametsiä. Ilmansaasteita vastaan se kestää paremmin kuin useimmat havupuut ja sitä on istutettu vuoristojen tuhoalueille estämään eroosiota.

Se on kasvutavaltaan yleensä pensasmainen (korkeus 2–3 metriä), monirunkoinen ja kasvustoltaan tiheä. Vuorimännyn kasvaimet ovat paksuja. Jäykät neulaset ovat pareittain kääpiöversossa. Kävyt sijaitsevat usein 4–5 rykelmissä ja ne jäävät puuhun usein pitkäksi aikaa sen jälkeen, kun siemenet ovat varisseet. Käpysuomut ovat piikkipäiset.

Vuorimänty on kasvupaikkansa suhteen vaatimaton ja mukautuva. Se soveltuu koristepuuksi aurinkoisille rinteille, lähes paljaille kallioille sekä niukkaravinteisille ja kuiville hiekkamaille. Se sietää enemmän varjostusta kuin kotimainen mänty. Talvella se vaatii suojakseen kuitenkin melko runsasta lumipeitettä. Lajin koristearvoa heikentää vanhemmiten alkava kasvustojen ränsistyminen.

Vuorimännyn alalajeja ja muotoja ovat mm. jopa 10 metriä korkeaksi kasvava alppimänty (Pinus mugo subsp. uncinata). Lisäksi vuorimännystä on nimetty useita pieni- ja tiheäkasvuisia muotoja, muunnoksia ja lajikkeita.