Fytoterapian syventävät opinnot
Tavoite
Koulutus koostuu viidestä lähiopetusviikonlopusta, jolloin opetellaan rohdosten valmistamista, ihonhoitoa ja hemmottella, kukkaterapiaa sekä perehdytään villivihannesten käyttöön. Opiskeliat tutustuvat myös muihin hoitomuotoihin, joita voi käyttää kasvilääkinnän tukena tai toisinpäin.
Koulutus on Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL:n hyväksymä ja kouluttaja on LKL:n kouluttajarekisterissä.
Kohderyhmä
Fytoterapian syventävät opinnot ovat lisäkoulutusta yrttihoitajan (fytoterapian perusopinnot) suorittaneille henkilöille.
Sisältö
Lähiopetusjaksot järjestetään Keski-Pohjanmaan kansanopistolla Kälviällä. Huomioi, että nämä jaksot järjestetään VAIN lähiopetuksena.
* I jakso 31.10-02.11.2025: Iho, kauneus ja hemmottelu
* II jakso 16.-18.01.2026: Akupainanta ja muut hoidot kasvilääkinnän tukena
* III jakso 20.-22.03.2026: Rohdosten valmistus
* IV jakso 22.-24.05.2026: Villivihannekset ja kukkatipat
* V jakso 11.-13.09.2026: Asiakashoidot ja lopputöiden läpikäyminen
Lähijaksojen aikataulu: pe klo 18-20.45, la klo 9-19 ja su klo 9-15.30
Harjoitushoitoja on tehtävä koulutuksen aikana vähintään 70 h (sisältää käytännön hoitonäytteen opettajalle tai muulle fytoterapeutin diplomi-opinnot suorittaneelle). Hoitoharjoittelu voi olla esimerkiksi hoitojen tekemistä, konsultaatiota, koulutusta, hemmotteluhoitoja ja rohdosten valmistusta.
Fytoterapian syventävien opintojen laajuus on 324 h (12 op), josta lähiopetusta on 100 h ja ohjattua, itsenäistä etäopiskelua 224 h. Koulutus on monimuoto-opiskelua. Opiskelu ei ole päätoimista opiskelua.
Lisätietoja
Kouluttajana toimii Raija-Liisa "Lippe" Äystö, joka on valmistunut diplomifytoterapeutiksi 2012. Hän on myös diplomishiatsuterapeutti, koulutettu hieroja, luontaishoitaja ja luontaisyrttineuvoja.
Koulutuksen hinta sisältää opetuksen ja luentomateriaalit. Keski-Pohjanmaan kansanopisto tarjoaa lounaan lauantaina ja sunnuntaina. Koulutusmaksu laskutetaan kuukausierissä.
Opistolla on mahdollisuus majoittua 35 euroa/yö jaetussa 2hh huoneessa. Majoitushinta sis. aamupalan ja liinavaatteet.
PERUUTUSEHTO
Päätös kurssin toteutumisesta perustuu hakijoitten määrään. Hakuajan päättymisen jälkeen peruutetusta opiskelupaikasta veloitamme 30% koulutuksen hinnasta. Peruutus tulee tehdä aina kirjallisesti. Ainoastaan lääkärintodistuksella osoitettu este voi olla pätevä syy maksusta vapautumiseen. Koulutusmaksut ovat ulosottokelpoisia (L 632/1998, 24§). Keski-Pohjanmaan kansanopistolla on oikeus peruuttaa koulutus, mikäli ryhmäkoko jää liian pieneksi.
Lisätietoja:
* koulutussuunnittelija Minna Poutanen 044 7250 701 (ma-to)
* käytännön järjestelyistä: koulutussihteeri Seija Prittinen, p. 040 808 5035 tai info.kansanopisto(at)kpedu.fi
Yhteystiedot
Keski-Pohjanmaan kansanopistoKysy koulutuksesta
Puhelin: 040 8085 035
Sähköposti: info.kansanopisto(a)kpedu.fi
Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen palvelukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.
Lue lisääKokkolalainen Olli Ontronen oli jämähtänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkaisee -mentaliteetin sopivan hänen luonteelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.
Lue lisääTerveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoimapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sellaiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikarinen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasuntoon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.
Lue lisääSanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.
Lue lisääKokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.
Lue lisääYli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.
Lue lisääViisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.
Lue lisääEnsihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.
Lue lisääSosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin.
Lue lisääPiia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.
Lue lisääKeskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.
Lue lisääKätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.
Lue lisääIlkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.
Lue lisääSosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.
Lue lisääKälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.
Lue lisääLuotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.
Lue lisääPietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.
Lue lisääOral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.
Lue lisääHilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.
Lue lisää
