Luontoa hyödyntävä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus

Kohderyhmä

Onko työnohjaajan ura seuraava askeleesi?
Kuvittele itsesi työssä, jossa pääset auttamaan ihmisiä tutustumaan ja löytämään omat vahvuutensa, ratkaisemaan työn mukanaan tuomia haasteita sekä kasvamaan ja kehittymään ammatillisesti, samalla, kun oma ammatillinen osaamisesi kehittyy jatkuvasti, työssä, missä pääset syventämään ymmärrystäsi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, organisaatiokulttuurista ja työelämän haasteista ja mahdollisuuksista.

Ammatillinen ura työnohjaajana ei ole vain ammatillinen askel eteenpäin – se on myös mahdollisuus vaikuttaa aidosti ja myönteisesti työyhteisöjen hyvinvointiin, toimintakulttuuriin ja tehokkuuteen sekä lisätä yksittäisen työntekijän itsetuntemusta, vahvistaa ammatillista identiteettiä ja kykyä oman työn hallintaan.

Luontoa hyödyntävä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus tarjoaa sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden syventyä työnohjauksen toimintatapoihin ja menetelmiin monipuolisesti ja käytännönläheisesti. Koulutuksessa ammatillinen osaaminen rakentuu vahvalle teoreettiselle perustalle, jonka varaan voit luottavaisesti rakentaa käytännön työnohjaajan taitosi.

Luonto ja luonnon voimavarojen hyödyntäminen työnohjauksessa tuo työnohjaajan ammatilliseen osaamiseen uusia ulottuvuuksia. Luontoa hyödyntävässä ratkaisu- ja voimavarakeskeisessä työnohjaajakoulutuksessa laajennatkin työnohjaajan ammatillista osaamistasi koskemaan myös luonnossa tapahtuvaa asiakastyötä erilaisissa muodoissa. Luonto on läsnä myös jokaisessa koulutuspäivässä ja tarjoaa mahdollisuuden kokea vuodenaikojen vaihtelut lumoavan kauniin meren ja sen rantojen äärellä.

Koulutus sopii kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä erinomaisesti myös esihenkilöille ja kehittämistehtävissä toimiville. Koulutukseen hakeutuvalta henkilöltä edellytetään vähintään ammatillista koulutusta ja vähintään viiden vuoden työkokemusta.

Sisältö

Koulutus on monimuotokoulutusta, joka sisältää 32 lähi / kontaktipäivää, joista 24 koulutuspäivää toteutetaan lähiopetuksena Keski-Pohjanmaan kansanopistolla Kälviällä ja kahdeksan (8) koulutuspäivää reaaliaikaisena etäkoulutuksena.

Koulutus käynnistyy tammikuussa 2025 ja kestää neljä lukukautta päättyen marraskuussa 2026. Lähikoulutuspäivät järjestetään Keski-Pohjanmaan kansanopistolla, luonnonkauniissa ympäristössä, täysin uusissa tiloissa, Kälviänjoen rannalla.

Kevään 2025 koulutuspäivät:
- 24.-25.1. lähikoulutus Kälviällä
- 14.-15.2. lähikoulutus Kälviällä
- 9.-10.4. etäkoulutus verkossa
Syksyn 2025 koulutuspäivät ilmoitetaan pian.

Keskeiset sisältöalueet: 1) Työnohjaus työmenetelmänä 2) Ihminen toimijana ja oppijana 3) Työelämä
Näitä osa-alueita yhdistävät koulutuksessa monipuoliset oppimisprosessit, jotka mahdollistavat opiskelijalle kokonaisvaltaisen koulutuskokemuksen, joka tarjoaa valmiudet kohdata erilaisia ammatillisia tilanteita ja tarpeita monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa työnohjaustehtävissä.

1) Työnohjaus työmenetelmänä:
- tarkastellaan työnohjauksen juuria ja psykologisia perusteita sekä työnohjauksen yhteyksiä lähimenetelmiin kuten vertaisohjaukseen, mentorointiin ja erilaisiin terapeuttisiin lähestymistapoihin
- tutustutaan työnohjaajan rooliin, ammatillisuuteen ja ammatilliseen kehittymiseen sekä työnohjauksen prosessimaisuuteen
- paneudutaan työnohjauksen arvoihin ja etiikkaan sekä asiakaslähtöisyyteen
- syvennytään ratkaisukeskeiseen menetelmään työnohjauksen lähestymistapana sekä positiiviseen psykologiaan vahvuusperustaisen vuorovaikutuksen lähtökohtana
- perehdytään erilaisiin työnohjauksessa käytettäviin menetelmiin
- harjaannutaan luontoyhteyden vahvistamiseen asiakastyössä
- lisätään ymmärrystä luonnon hyvinvointivaikutuksista osana luontoa hyödyntäviä työnohjausprosesseja autenttisten luontokokemusten kautta

Opintojaksossa kiinnitetään huomiota erityisesti dialogisen työotteen perusteisiin ja vuorovaikutukseen sekä ryhmädynamiikkaan liittyviin tekijöihin.

2) Ihminen toimijan ja oppijana
- tarkastellaan erilaisia ihmiskäsityksiä kohdentaen tarkastelu holistiseen ihmiskäsitykseen
- tutustutaan ihmisen kasvuun, kehitykseen, yleisiin sidosryhmiin ja yhteisöihin liittymistäpsykologian viitekehyksessä
- tutustutaan yleisimpiin motivaatioteorioihin sekä työskentelyyn ja käyttäytymiseen liittyviin tekijöihin (negatiivinen vinouma, vahvuusajattelu, ratkaisukeskeisyys)
- tutkitaan erilaisia oppimisteorioita ja psykologisia lähestymistapoja (minäpystyvyys, systeemiteoria, neuroplastisuus, positiivinen psykologia, ratkaisukeskeisyys) ja tuetaan opiskelijan oman oppimiskäsityksen rakentumista vahvalle teoreettiselle pohjalle
- perehdytään luontokokemuksia vahvistavan työnohjausprosessin vaiheisiin ja etenemiseen osana autenttisia luontotyönohjauskokemuksia

Opintojaksossa kiinnitetään huomiota erityisesti yksilön minäkäsitykseen ja minäkuvaan liittyviin tekijöihin osana yksilön toimintamallien perusteita.

3) Työelämä
- perehdytään turvallisen ja hyvinvointia edistävän työyhteisön, johtamisen ja muutosjohtamisen dynamiikkaan
- tarkastellaan työn muutosta ja sen vaikutuksia työhyvinvointiin työntekijän, työyhteisön ja esihenkilön näkökulmista
- tutustutaan psykologiseen turvallisuuteen ja siihen liittyviin keskeisiin elementteihin työyhteisön turvallisen tunneilmapiirin vahvistamisessa
- vahvistetaan luontokokemuksen aikaan saamia voimaantumisen tunteita ja niiden ankkuroimista muistijäljiksi osana autenttisia luontotyönohjauskokemuksia

Opintojaksossa kiinnitetään huomiota erityisesti työyhteisön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja niiden vahvistamista esihenkilötyössä.

Koulutuksen opetussuunnitelmaan sisältyvä koulutustyönohjaus (50 h) integroidaan osaksi lähiopetusta. Tämän lisäksi koulutuksessa toteutetaan pienryhmissä tapahtuvaa vertaistyönohjausta. Koulutuksen aikana opiskelija suorittaa yhteensä 80 h yksilö- ja ryhmäohjausharjoittelua (a’ 45min) tai 60h (a’ 60 min) yksilö- ja ryhmäohjausta. Tämä toteutetaan itsenäisesti ja kukin etsii tähän asiakaskontaktit itse.

Opinnot sisältävät kirjallisia tehtäviä sekä työnohjauskirjallisuuden tai vastaavan aihepiirin lukemista (vähintään 2000 sivua). Opintoihin sisältyy myös lopputyö, jossa on mahdollisuus syventää omaa työnohjaajasuuntautumista. Opetuksessa käytettävä kirjallisuus ja muu oppimista edistävä materiaali ilmoitetaan opintojen käynnistyessä. Kirjallisuus rakentuu työnohjauksen keskeisten näkökulmien, tutkimusten ja teosten ympärille.

Koulutuksessa hyödynnetään Teams / Zoom alustaa sekä Itslearning- verkko-oppimisympäristöä. Oppimisympäristöjen käyttöön annetaan perehdytys koulutuksen alussa.

Koulutus antaa pätevyyden toimia itsenäisenä työnohjaajana yksilöille, ryhmille ja työyhteisöille.
Koulutus täyttää Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) asettamat kriteerit työnohjauskoulutukselle ja koulutuksen suorittaneet voivat hakea itselleen sekä yhdistyksen opiskelijajäsenyyttä että valmistumisen jälkeen varsinaista jäsenyyttä. Koulutuksen voi suorittaa työn ohessa.

Lisätietoja

Koulutuksen vastuuorganisaationa toimii Keski-Pohjanmaan kansanopisto. Koulutuksen sisällöstä, aikataulusta sekä STOryn asettamien kriteerien täyttämisestä vastaavat kouluttajat Merja Meriläinen ja Maarika Piispanen.

kouluttajat: FT KM Merja Meriläinen ja KT Maarika Piispanen
Kouluttajat ovat sitoutuneet työnohjaajan työn eettisiin arvoihin (STOry). Työnohjauksen kouluttajina, tutkijoina ja työnohjaajina sekä luontotyönohjaajina he kehittävät jatkuvasti myös omaa ammattiosaamistaan.

Koulutukseen hakeminen:

HUOM!
Liitä nettihakemuksen kohtaan ”Liitä liitetiedosto” erillinen A4 laajuinen kirjoitelma, jossa kuvaat lyhyesti omia ajatuksiasi ja pohdintoja tulevaan työnohjaajan työhön liittyen. Lisää kirjoitelmaan henkilötietosi, yhteystiedot, koulutus ja ammatti / ammatit. Tallenna kirjoitelma Word tai PDF muodossa.

Valinnat koulutukseen tekevät työnohjaajakouluttajat kirjoitelman sekä puhelinkeskustelun perusteella. Hakuajan päätymisen jälkeen kouluttujat soittavat sinulle. Ilman kirjoitelmaa lähetettyjä hakemuksia ei huomioida opiskelijavalinnoissa.


Koulutushinnan 4995 € laskutetaan 19 erässä. Ensimmäinen helmikuun 2025 kuukausierä on 315 €, muut 18 kuukausierää 260 € / kk. Viimeinen laskutuserä on lokakuussa 2026. Heinäkuut ovat laskutusvapaita. Kansanopisto tarjoaa lounaan lähiopetuspäivinä Kälviällä.

Opistolla on mahdollisuus majoittua 35 euroa/yö jaetussa 2hh huoneessa. Majoitushinta sis. aamupalan ja liinavaatteet.

Opiskelijavalinnan jälkeen vahvistetun koulutuspaikan peruutuksesta perimme 50% koulutuksen hinnasta.
Keski-Pohjanmaan kansanopistolla on oikeus peruuttaa koulutus, mikäli ryhmäkoko jää liian pieneksi.

Lisätietoja: info.kansanopisto@kpedu.fi

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan kansanopisto
Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ


Kysy koulutuksesta

Puhelin: 040 8085 035

Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen pal­velukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.

Lue lisää

Kokkolalainen Olli Ontronen oli jämäh­tänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkai­see -mentaliteetin sopivan hänen luon­teelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.

Lue lisää

Terveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoi­mapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sel­laiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikari­nen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasun­toon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.

Lue lisää

Sanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.

Lue lisää

Kokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.

Lue lisää

Yli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.

Lue lisää

Viisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.

Lue lisää

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin. 

Lue lisää

Piia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.

Lue lisää

Keskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.

Lue lisää

Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.

Lue lisää

Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.

Lue lisää

Kälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.

Lue lisää

Luotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.

Lue lisää

Pietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.

Lue lisää

Oral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.

Lue lisää

Hilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.

Lue lisää